 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Seinäjoki | Etelä-Pohjanmaa | |
Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talo |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talo | ||
| Kuvaus | ||
| Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talo on poikkeuksellisen edustava ja hyvin säilynyt esimerkki suojeluskuntajärjestön arkkitehtuurista. Rakennusryhmä on yksi arkkitehti Alvar Aallon 1920-luvun klassistisista töistä. Se lukeutuu myös Aallon varhaistuotantoon Pohjanmaalla.
Suojeluskuntapiirin päärakennus kadun varressa on 1920-luvun puolivälistä. Hirsirunkoisen päärakennuksen pohjakerroksessa on keskeistilana pyöreä juhlasali. Kokous- ja esikuntatiloina käytetyn rakennuksen sisätilat ovat alkuperäisessä asussa myös kiinteän sisustuksen osalta, sisätiloja leimaa vahva väritys. Tontin takaosassa on päärakennusta myöhemmin valmistunut rapattu, kaksikerroksinen, rungoltaan betoni- ja hirsirakenteinen piharakennus, jossa on alkuaan ollut mm. autotalli, vartiotupa ja asevarasto. Tontin itäpäädyssä on komea pohjaltaan U:n muotoinen puinen ulkorakennus. Pää- ja ulkorakennusten väliin jää piha-alue, jonka länsipäässä on Aallon suunnittelema puoliympyrän muotoinen pergola. Myös pihapiirin puutarha istutuksineen on Aallon suunnittelema. Rakennuksissa sijaitsee Etelä-Pohjanmaan museoon kuuluva Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-museo. |
||
| Historia | ||
| Itsenäistymisen jälkeen 1918 Senaatti julisti vapaaehtoiset suojeluskunnat virallisiksi joukoiksi. Suojeluskunnat olivat 1917 järjestäytyneet useilla paikkakunnilla järjestyskaartiksi.
Sisällissodan jälkeen suojeluskuntien toiminta virallisen järjestyksenvalvonnan ja maanpuolustuksen osana jatkui ja suojeluskuntataloja rakennettiin joka puolelle Suomea. Suojeluskuntataloihin sijoitettiin yleensä piiriesikunnan tilat, ammus- ja asevarastot sekä juhlasali ja urheilutilat. Arkkitehti Alvar Aallon Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin päärakennus valmistui vuoden 1925 lopussa. Tontti ostettiin edellisvuonna. Aallon tavoitteita puoluepolitiikan ulkopuolelle asettuvana suunnittelijana kuvastaa se, että hänen uransa läpimurtotyöt vuonna 1924 olivat Seinäjoen Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talo ja Jyväskylän Työväenyhdistyksen talo. Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen 1944 jälkeen, jatkosodan päätyttyä, Seinäjoen piharakennus muutettiin asuinhuoneistoiksi. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo avattiin syksyllä 1990. |
||
| Lisätietoa | ||
| Touko Saari, Etelä-Pohjanmaan Maakuntasäätiön talo. Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talon entistäminen ja peruskorjaus, Seinäjoki. Arkkitehti 4/1986.
Janne Lahti (toim.), Alvar Aalto: tuotanto Vaasan läänissä. Vaasan lääninhallituksen julkaisu. Vaasa 1994. Juhani Lantto, Kytösavun mailta 1997. Markus Aaltonen, Näkyyhän se varmasti, Alvar Aalto ja Seinäjoki. Seinäjoki 2004. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-museo, Seinäjoen kaupunki. http://www.seinajoki.fi/museo/toimipaikat/suojeluskuntatalo_ja_lotta_svard_-museo.html (29.4.2008). |
||
| kohteeseen sisältyy: museo; pihapiiri; seurantalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Suojeluskuntatalon pihapiiriä. Hilkka Högström 2009. |
Suojeluskuntatalon ulkorakennus. Hilkka Högström 2009. |
Suojeluskuntatalon ulkorakennus. Hilkka Högström 2009. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV