Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Orivesi Pirkanmaa

Oriveden rautatieasema

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Oriveden rautatieasema
Kuvaus
Oriveden rautatieasema on Tampere-Vaasa radan IV luokan, myöhemmin III luokan asema, jossa on hyvin säilynyt asemarakennus radan rakentamisajalta 1883 sekä monipuolinen asema-alueen rakennuskanta

Rakennukset muodostavat rivistön Asematien varteen Längelmäveden tuntumassa. Asema-alueella on useita asuin- ja talousrakennuksia kuten rivitaloja 1940-luvulta. Veturitalli sijaitsee radan eteläpuolella.
 
Historia
Tampere-Vaasa -rata linjattiin teollisuuden tarpeita ajatellen. Radan linjaukseen ja rakentamiseen Näsijärven itäpuolelta eli Oriveden kautta vaikuttivat tehtailija Gösta Serlachius Mäntästä ja valtiopäiväedustaja Agathon Meurman Kangasalalta. Rata oli osa Helsingin ja Pohjanmaan välistä päärataa.

Tampere-Haapamäki rata valmistui 1882 ja vihittiin käyttöön syksyllä 1883. Samana vuonna valmistuivat ensimmäiset Oriveden asema-alueen rakennuksista; asemarakennus, kaksoisvahtitupa sekä talousrakennuksista kellari ja liiteri. Asemarakennusta laajennettiin 1910. Muut rakennukset valmistuivat 1900-1942 välisenä aikana. Pistoraide Oriveden satamaan vedettiin 1890.

Oriveden asemalta Päijänteen vesiyhteyksien äärelle kulkevaa rataa alettiin suunnitella 1930-luvun alussa ja Orivesi-Jämsänkoski -radan työt käynnistettiin vuoden 1938 lopussa. Toisen maailmasodan vuoksi lopullinen valmistuminen kesti vuoteen 1953 asti. Radan kustannuksista vastasi valtion lisäksi Yhtyneet Paperitehtaat Oy.

Tampere-Parkano- Seinäjoki -rata valmistui 1971 ja Orivesi jäi syrjään Helsingistä Pohjamaalle johtavalta pääradalta. Oikorata Orivedeltä Jämsän kautta Jyväskylään valmistui 1977.

Moderni ylikulkusilta valmistui 2006.
 
Lisätietoa
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

Hannu Sinisalo, Orivesi. Maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi. 1990.

Eija Teivas, Kumpuja ja kivinavettoja. Oriveden kulttuuriympäristöohjelma. Oriveden kaupunki. Tampere 2003.

Paluulippu. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien asema-alueiden uusi käyttö. Tampereen teknillinen korkeakoulu. Arkkitehtuurin osasto, yhdyskuntasuunnittelun laitos. Tampere 2001.

Antero ja Sirkka Jokela, Oriveden asemanseudun historiaa 1-2. Aikojen kuluessa. Oriveden seudun perinteentallennus 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  liikenteenrakennus;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
Oriveden rautatieasema. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2016
Oriveden rautatieasema. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2016.
Oriveden asemanseutua. Hannu Vallas 1997
Oriveden asemanseutua. Hannu Vallas 1997.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009