Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Rauma Satakunta

Rauman rautatieasemanseutu

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Rauman rautatieasemanseutu
Kuvaus
Rauman rautatieasemarakennus on hyvä esimerkki tyylillisesti uusrenessanssia edustavista asemista 1890-luvulta. Asema-alueella on sen lisäksi talousrakennus ja asemapuisto.

Asemaa vastapäätä radan toisella puolella on poikkeuksellisen komea ja yhtenäinen tavaramakasiinirivistö. Varastot ovat rautatiealueella, mutta yksityisten liikkeiden rakennuttamia.

Valtakadun päätteenä oleva SOK:n Rauman konttori- ja varastorakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.
 
Historia
Rauman kaupunki päätti 1895 itse kustantaa 48,59 km pitkän yhteysradan Porinradan Peipohjaan kun oli käynyt ilmi että valtio ei rataa rakentaisi. Rautatie valmistui 1897 ja samana vuonna valmistuivat asemarakennus, ulkorakennus, myöhemmin purettu veturitalli ja varastomakasiinit. Asemarakennuksen suunnittelija ei ole tiedossa. Asemarakennusta laajennettiin 1910. Kaupungin omistama rautatie siirtyi valtiolle 1950 ja matkustajaliikenne Raumalle lakkautettiin kannattamattomana 1988.

Rautatie toi kirjaimellisesti uuden ajan Raumalle. Kaupungissa ja sen ympäristössä oli noudatettu paikallista aikaa, joka oli 14 minuuttia jäljessä Valtionrautateiden käyttämästä Helsingin ajasta. Noin neljä vuotta elettiin Raumalla siten, että raatihuoneen kello näytti liki neljännestuntia vähemmän kuin aseman kello. 4.7.1900 siirrettiin raatihuoneen kelloa eteenpäin ja kaupunki siirtyi virallisesti Helsingin aikaan.

Hyvien liikenneväylien, satamien ja rautatieasemien, yhteyteen rakennettiin usein yritysten ja kauppiaiden toimesta varastomakasiineja. Rauman ratapihan tuntumaan SOK:n rakennuttama ja Erkki Huttusen ja Valde Aulangon suunnittelema vaaleaksi rapattu funktionalistinen-rakennus valmistui 1931. SOK:n oman tavaraliikenteen kasvun myötä keskusjärjestö perusti vilkkaimmille osuuskauppaseuduille sivukonttoreita, jotka toimivat alueellisina SOK:n "edustustoina". Arkkitehti Erkki Huttunen oli SOK:n rakennusosaston palveluksessa vuodet 1928-41, vuodesta 1939 sen johtajana. Hän suunnitteli eri puolille Suomea myymälöitä, konttorirakennuksia ja teollisuuskiinteistöjä ja oli luomassa koko maahan ulottuvaa SOK:n arkkitehtuurin virtaviivaista ja modernia tyyliä.
 
Lisätietoa
Aina Lähteenoja, Rauma 1809-1917. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1939.

Pentti Papunen, Rauman seudun historia III. Rauma 1986.

Väinö Lahtonen, (toim.) Rauman rautatie 1897-1922. Rauma 1922.

Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

Teppo Jokinen, Erkki Huttunen 1901-1956 arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja. Helsinki 1993.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  liikenteenrakennus; liikenteenrakennus; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Rauman rautatieasema Hannu Eerikäinen 2005
Rauman rautatieasema Hannu Eerikäinen 2005.
Rauman rautatieaseman makasiinirakennuksia. Timo-Pekka Heima 2007
Rauman rautatieaseman makasiinirakennuksia. Timo-Pekka Heima 2007.
SOK:n varasto- ja konttorirakennus Rauman rautatieaseman läheisyydessä. Timo-Pekka Heima 2007
SOK:n varasto- ja konttorirakennus Rauman rautatieaseman läheisyydessä. Timo-Pekka Heima 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009