 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Kuhmo | Kainuu | |
Kainuun seitsemäs Kekkostie |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kainuun seitsemäs Kekkostie | ||
| Kuvaus | ||
| Kainuun seitsemäs Kekkostie edustaa laajoja Pohjois-Suomen syrjäseuduille ulottuneita tiehankkeita, joita on toteutettu vanki- ja työttömyystöinä 1950-luvulta alkaen. Vienalaiskylän läpi kulkeva tie kuvastaa myöskin Kainuun ja Vienan Karjalan välistä vuosisataista vuorovaikutusta ja yhteyksien jatkuvuutta.
Kainuun seitsemäs Kekkostie, Änätinniskan - Kiimavaaran tie, seuraa vesireittiä, joka on ollut tärkeä kulkuyhteys Kuhmon koillisosasta rajan taakse Vienan Karjalaan. Tie kulkee läpi Rimmin vienalaiskylän, joka kuuluu Vartiuskylään. Rimmin vienalaiskylän paikannimistöä ovat muun muassa Vartis (Wartius) ja Juortana (Jordan), jotka liittyvät ainakin 1500-luvun historiaan. Jo tuolloin paikka on ollut tärkeä vartiopaikka ja tietojen välityksen piste Kainuun ja Vienan Karjalan rajan yli tapahtuvassa yhteydenpidossa. |
||
| Historia | ||
| Kainuun tiettömille syrjäkylille rakennettiin 1952-1960 yhteensä kahdeksan maantietä ja yksi kylätie. Aluepoliittiset tiehankkeet saivat alkunsa kansanedustaja ja ministeri Urho Kekkosen patikkamatkoista kotimaakuntaansa ja mahdollistuivat hänen vaikutussuhteittensa avulla. Ns. Kekkostiet rakennettiin Kainuuseen vankityömäärärahojen, työsiirtoloiden ja Tie- ja vesirakennushallituksen avulla. Tiet mahdollistivat nykyaikaiset yhteydet harvaanasutuille seuduille ja metsätalouden tarpeille.
Änätinniskan - Kiimavaaran maantien rakentaminen alkoi 1959. Tie yhdisti Kainuun Vienan Karjalaan vanhaa reittiä. Seitsemäs Kekkostie oli 1970-luvulla tärkeä ajoväylä, "nykyajan leipätie", Vartiuksen rajanylityspaikan kautta Kostamukseen. Kostamuksen kaivoskombinaatin ja sen ympärille kohonneen kaupungin rakentamisesta tuli presidentti Kekkosen myötävaikutuksella Kainuun työllisyystilanteen pelastaja. 1983 valmistunut projekti työllisti tuhansia ja oli maamme suurimpia rakennusprojekteja. 1980-luvulla Kostamusta kaivoskombinaatteineen nimitettiin "Uudeksi Sammoksi". |
||
| Lisätietoa | ||
| Timo Haavisto: Kainuun Kekkostiet. Tiemuseon julkaisuja 8. Tielaitos. Kajaani 1993.
Jorma Wilmi, Kuhmon historia. Keuruu 2003. Kari Tervo, Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. Kajaani 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV