Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Keuruu Keski-Suomi

Pihlajaveden vanha kirkko

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pihlajaveden vanha kirkko
Kuvaus
Pihlajaveden vanha kirkko kertoo kansanomaisen puukirkkotaiteen rakennustavoista ja muodoista. Kirkon vaatimattomassa koruttomuudessa ilmenee vuosisatoja jatkunut rakennusperinne.

1780-luvulla rakennettu vuoraamaton saarnahuone on länsitornillinen pitkäkirkko, jonka kylkiäisinä ovat eteläinen kirkkosalin laajennus ja pohjoinen sakaristo. Komea länsitapuli päättyy paanupeitteiseen sipuliin. Kirkon rakenteissa näkyy kuulun kirkonrakentajan Matti Åkerblomin kädenjälki. Tynnyriholvattu kirkkosali on vuoraamattomuudessaan ja maalaamattomuudessaan vaikuttava.

Kirkkoa ympäröi harmaakiviaidan rajaama luonnontilainen kirkkomaa, hautausmaa ja kangasmetsä. Portin läheisyydessä on kirkkovenekoppeli ja 1930-luvulaa rakennettu "kahvitupa".
 
Historia
Ruoveden suureen kirkkopitäjään kuuluneen Pihlajaveden köyhän ja tiettömän syrjäkylän kymmenen taloa ja neljä torppaa halusivat 1770-luvun lopussa perustaa oman rukoushuonekunnan sekä hautausmaan. Asukkaat anoivat tuomiokapitulilta lupaa oman kirkon rakentamiseen. Lupa saatiin hautausmaahan ja saarnahuoneen perustamiseen.

Rakennustöiden aikana saarnahuone sai kuitenkin kirkon muodon ja luvaton kirkko valmistui Matti Åkerblomin johdolla 1780-1783, mutta vihittiin kirkoksi vasta 1787. Tuomiokapituli huomautti ja antoi nuhteita asiasta, mutta salli kirkon jäädä paikalleen. Kirkkotarha on Pihlajaveden vanhin hautausmaa-alue. Kirkko jäi autiokirkoksi uuden kirkon valmistumisen jälkeen 1870. "Pieni erämaakirkko" löydettiin ja sen kunnostus alkoi 1920-luvulta, katto uusittiin 1966. Kirkko on kesäkäytössä.
 
Lisätietoa
L.A. Sillanpää, Vanhan-Ruoveden historia II:2. Keuruu, Multia, Mänttä, Pihlajavesi ja Ähtäri isostavihasta 1860-luvulle. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta 1969.

Teppo Vihola, Keuruun ja Pihlajaveden historia 1860-1917. Vanhan Ruoveden historia III:3/1. Keuruun ja Pihlajaveden historiatoimikunta 1983.

Lars Pettersson, Suomalainen puukirkko. Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 1989.

Heli-Maija Voutilainen, Pihlajaveden seurakunnan hautausmaat. Keski-Suomen museon hautausmaainventointi 1989.

Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kirkko;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
Pihlajaveden vanha kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 SpottingHistory 2013
Pihlajaveden vanha kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 SpottingHistory 2013.
Pihlajaveden vanha kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 SpottingHistory 2013
Pihlajaveden vanha kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 SpottingHistory 2013.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009