Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Äänekoski Keski-Suomi

Sumiaisten kirkonkylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sumiaisten kirkonkylä
Kuvaus
Sumiaisissa ovat säilyneet hyvin kirkonkylän historialliset elementit kuten rakentamisen suhde maisemaan, rakennusten sijoitus pihapiirissä sekä tiestö ja peltojen sijainti.

Historiallisesti monikerroksista ja kiinteää nauhakylärakennetta on vaalittu. Kyläkeskustan muodostavat kirkko, Hytösen kauppakiinteistö, vanha koulu ja sotien jälkeen rakennettu kunnantalo. Raitin varrelle jäävät lisäksi vanha pappila ja Lepänjuuren tilakeskus. Kirkonkylää rajaavilla kantatiloilla (Savola, Hakola) on kunnostettuja, pihapiiriin liittyviä perinnerakennuksia. Uusi tielinjaus on sovitettu kyläraitin luonteeseen ja rakenteeseen.

Sumiaisten puukirkko 1880-luvulta seuraa muodoltaan edellistä, 1802 rakennettua kahdeksankulmaista kirkkoa. Keskusosaan liittyy kolmella sivulla lyhyet ristivarret ja neljännellä sivulla matalampi sakaristo. Kirkon ja tapulin ympärillä on vanha kirkkomaa. E. E. Castrenin suunnittelema pappila vuodelta 1862 on vanhan raitin varrella.

Kirkonkylän kulttuurimaisema jatkuu kirkon pohjoispuolella pitkin kyläraittia ja eteläpuolella järvinäkymien kehystämänä pitkin kannastietä.
 
Historia
Sumiaisten rukoushuonekunta muodostettiin Laukaan, Saarijärven, Rautalammin ja Viitasaaren pitäjien osista 1800. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1802. Laukaan kappeliksi Sumiainen muodostettiin 1842 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1896.

Sumiaisten nykyinen kirkko rakennettiin 1888-1889 (Th. Granstedt). Erillinen kellotapuli rakennettiin puusta 1851 Intendentinkonttorin suunnitelmin.

Vesistöjen väliin jäävällä kannaksella sijaitseva nauhamainen kylä rakentui kylätien varrelle, etupäässä Hakolan ja Savolan kantatilojen ja seurakunnan maille.
 
Lisätietoa
Heli Jokipii (toim.), Sumiaisten kirja. Sumiaisten kunta 1978.

Tellervo Helin, Keski-Suomessa 1800-luvun lopulla rakennetut kirkot. Keski-Suomen historia 2. 1988.

Liisa Horppila-Jämsä, Martti Salminen, Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet. Keski-Suomen liitto 1996.

Jussi Jäppinen, Heli-Maija Voutilainen, Keski-Suomen kirkot. Jyväskylä 2002.

Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kauppa- ja liikerakennus; kellotapuli; kirkko; kylä; pappila; pienasumus; pihapiiri;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009