 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Kouvola | Kymenlaakso | |
Sippolan kirkonkylä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sippolan kirkonkylä | ||
| Kuvaus | ||
| Sippola on harvoja kirkonkyliä, joissa maantiehen tukeutuva kylärakenne on selkeästi säilynyt. Sippolassa yhdistyvät havainnollisesti myös kirkollisen ja historiallisen maanomistuksellisen vallan merkit kirkon ja kartanon ympäristöinä.
Sippolan kirkonkylä sijaitsee samannimisen joen varrella, laajan, kumpuilevan maanviljelysmaiseman keskeltä kohoavalla saarekkeella. Kylän rungon muodostaa vanhan linjauksen säilyttänyt maantie, jota reunustavat nauhana historialliset rakennukset, kirkko ja kartano sekä kirkonkylävaiheesta periytyvät yksityistalot ja kaupat. Sippolan uusgoottilainen tiilikirkko on arkkitehti C. J. von Heidekenin 1874 suunnittelema. Hautausmaalla on arkkitehti K. A. Wreden 1890 suunnittelema uusgoottilainen von Daehn -suvun hautakappeli. Sippolan kartano on 1600-luvun puolivälissä perustettu säteri, yksi maaherra Lorentz Creutzin monista kartanoista. Kartanon rakennuskanta on peräisin von Daehnien ajalta, jolloin kartano kuului maamme merkittävimpiin tiloihin. 1836 valmistuneen puisen päärakennuksen ulkoasu on lääninarkkitehti G. Th. Chiewitzin 1850-luvulla suunnittelema ja arkkitehti Jac. Ahrenbergin 1890-luvulla laajentama ja korottama. Sippolan kirkonkylä on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot. |
||
| Historia | ||
| Sippola kuului 1600-luvulla Creutz-suvun suureen maaomaisuuteen ja Sippolan ensimmäinen kirkko oli valtaneuvos Lorentz Creutzin rakennuttama kappeli. Turun rauhaa 1743 edeltäneen venäläismiehityksen aikana kartanon rakennukset poltettiin ja tila autioitui. Sippola siirtyi von Daehn –suvulle 1784.
Sippolan hovin omistaja kapteeni Alexander Leonard von Daehn lahjoitti maata nykyisen kirkon rakentamista varten ja osallistui kirkon rakentamiseen 1870-luvulla. Edeltänyt, tuolloin huonokuntoinen pitäjän järjestyksessä toinen kirkko vuodelta 1737 sijaitsi nykyistä kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla. Sippolan kartanon maista ja torpista muodostettiin itsenäisiä tiloja 1902. Päärakennus ja loput viljelysmaista siirtyivät valtiolle 1909, ja kartanon suojissa aloitti toimintansa koulukoti. |
||
| Lisätietoa | ||
| Kirsti Hellgren, Sippolan historia. Sippolan kunta 1957.
Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson maakuntaliitto, Kymenlaakson maakuntamuseo, Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984. Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993. Kari Räntilä, Sippolan hovi - von Daehnien sotilaskartano. Kaakon Kuriiri. Pohjois-Kymenlaakson kadettipiiri. S.a. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kartano; kauppa- ja liikerakennus; kirkko; kylä; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Sippolan kartano. Elias Härö 1970. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV