 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Huittinen | Satakunta | |
Punkalaitumenjoen kylä- ja viljelymaisema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Punkalaitumenjoen kylä- ja viljelymaisema | ||
| Kuvaus | ||
| Punkalaitumenjoen varren koskipaikkoihin keskittyneet kylät muodostavat yhdessä joenrantapeltojen, jokea mutkitellen seurailevan vanhan maantien ja siltojen kanssa edustavan ja harmonisen kokonaisuuden. Useimmat jokivarren kylistä on asutettu keskiajalla, ja alueella näkyy asutuksen keskittyminen viljavaan jokilaaksoon ja erityisesti sen koskipaikkohin.
Pöyriälän, Hirvelän, Riesolan, Rieskalan, Naatulan, Hurulan, Hakunin ja Suttilan kylien talot vanhoilla kylätonteilla ovat sijoittuneet tasaisin välimatkoin lähelle rantaa, etupäässä koskipaikkojen yhteyteen. Ne muodostavat jokivarteen harvan ketjun. Kylätontit ovat edelleen asuttuja, osa taloista on siirtynyt kauemmaksi jokilaaksoa raajaville metsäkumpareille ja harjanteille. Lisäksi maiseman reunoilla on taloihin liittynyttä pienasutusta. Asuin- ja tilarakennusten lisäksi kulttuurimaisemaan kuuluvat eri-ikäiset sillat ja nuorisoseurantalo. Pääosin kapea peltomaisema laajenee Ali-Naatulan länsipuolella laajahkoksi joenvarsiviljelmäksi. Pöyriälän ja Hirvelän kylät sijaisevat vastakkain joen rannassa. Kyliä yhdistää joen ylittävä silta. Pöyriälän kylätontilla ovat Pöyrin ja Sakarin talot. Hirvelän kylässä on sillan kupeessa koulu. Kylän taloista Erkkilä, Keskitalo ja Vahela ovat sijoittuneet kaummaksi tiestä, väljään riviin peltojen väliselle kannakselle. Rakennukset ovat vanhoilla isonjaon aikaisilla tonteilla. Riesolankosken lähelle rakentuneessa Riesolan kylässä talonpoikaista rakennuskantaa on säilynyt Erkkilän, Tapalan, Hekalin tiloilla. Nuorisoseurantalo Kalliola ja VPK:n talo ovat maantien laidassa. Taloista Tiuttu on säilynyt vanhalla kylätontilla, muut ovat siirtyneet läheisille peltokumpareille. Koskessa on ollut kylän myllynpaikka. Rieskalan kyläkeskusta sijaitsee joen suvantolahden rannalla. Kyläkeskustassa on säilynyt pienempää asutusta. Tilat ovat siirtyneet läheiselle harjanteelle. Yli-Toikan 1886 valmistunutta päärakennusta jatkettiin poikittaissiivellä 1916. Naatulankosken partaalla olevalla Naatulan kylätontilla ovat säilyneet yksinäistalosta varhain jaetut Yli- ja Ala-Naatulan tilakeskukset tiiviinä ryhmänä. Koskessa on ollut myllynpaikkoja. Hurulankosken partaalla olevan Hurun tilan punamullatut rakennukset sijaitsevat vanhalla kylätontilla. Hannulan yksinäistalosta jakamalla syntyneet Ala- ja Yli-Hannulan talot sijaitsevat vanhalla kylätontilla. Hakunin kylän Hakunin talo on vanhalla kylätontilla. Hakunin päärakennus on 1810-luvulta. Yli-Hakuni ja Ranta-Hakuni ovat myös sijoittuneet maantien varteen. Suttilan ja Hakunin kylien maisemassa maantie myötäilee tiukasti jokea. Joen eteläpuolella ovat Suttilan kylän pellot. Koivujen reunustaman kylätien varrella olevan Mikolan päärakennus valmistui 1895. Vanha tiiviisti joenrantaan sijoittunut kylätontti on säilynyt asuttuna. Mikolan lisäksi kylän tuntumassa on Vähä-Sutti Sutinkosken tuntumassa. Kylän myllynpaikka on koskessa. Punkalaitumen kautta Huittisiin kulkeva Punkalaitumentie on yksi Suomen virallisista matkailuteistä. |
||
| Historia | ||
| Punkalaitumenjokivarren asutus on ilmeisesti varhais- ja myöhäiskeskiaikaista perua ainakin Rieskalan, Riesolan ja Naatulan osalta. Huittisista Punkalaitumelle ja Urjalaan kulkeva tie rakennettiin 1700-luvun loppupuolella yhdyssiteeksi Porin läänin eteläosan ja Hämeenlinnan välille.
1560-luvulla jokivarressa olevien Hirvelän, Riesolan, Rieskalan, Hannulan, Naatulan, Hurulan, Hakunin ja Suttilan kylissä oli yhteensä 16 taloa. Suurin kylistä oli Riesola, jossa oli 4 taloa. Tiiviit rakennetut kylät keskittyivät joen koskipaikkoihin. 1700-luvun lopulla koskipaikoissa oli seitsemän myllyä. |
||
| Lisätietoa | ||
| Suomen asutus 1560-luvulla, kyläluettelot ja kartasto. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja N:o 4. Helsinki 1973.
Timo Alanen ja Saulo Kepsu (toim.), Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805. SKS 505, Tampere 1989. Raimo Viikki, Suur-Huittisten historia II, Jyväskylä 1990. Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto, Sarja A:177, 1990. Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: kylä; silta; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV