Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.
Pälkäne Hämeenlinna

Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta
Kuvaus
Vihavuosi on yksi Hämeen vanhimmista tunnetuista myllypaikoista. Myllytoimintaa Hauhon maakirjakylillä on ollut koskessa jo keskiajalla. 1900-luvun alkupuolella perustetun sahan yhteyteen on rakentunut pieni sahayhdyskunta.

Myllypiha sijaitsee Vihavuoden kosken itärannalla. Mylly on yksi Kanta-Hämeen kuntien harvoista säilyneistä hirsisistä myllyrakennuksista. Myllypihan kokonaisuuteen kuuluu myös myllärin asuinrakennus ja talousrakennuksia.

Myllytoimintaa huomattamasti nuorempi Vihavuoden saha sijaitsee myllyn vieressä. Sahasta on säilynyt voimalaitos ja sen tiilinen piippu. Sahaan kiinteästi liittyneiden työväestön asuinrakennukset sijaitsevat kosken länsirannalla.
 
Historia
Vihavuoden myllystä vanhin tunnettu tieto on 1400-luvulta, jolloin myllyjen todetaan toimineen koskessa jo pakanuuden ajalla. Uudella ajalla koskessa mainitaan olleen viisi myllyä. 1800-luvulla oli koskessa Hauhon pitäjän keskeisten kylien, Vitsiälän, Hauhon ja Sotjalan lahkomyllyt sekä Perttulan rälssitilan ja Nikkarin tilojen myllyt. Rekolan mylly eli Sotjalan lahkokunnan mylly on säilynyt ainoana kosken varressa olleista myllyistä. Myllyrakennus on tiettävästi 1800-luvulta.

Vihavuoden koskessa oli ainoastaan myllyjä, kunnes kosken rannalle 1923 rakennettiin vesivoimalla käyvä yksiraaminen saha. 1960-luvun alussa viereen rakennettiin uusi sahalaitos, joka tuotti myös sähköä. Parhaimmillaan saha työllisti 200 henkeä ja sahan yhteyteen syntyneessä kylässä oli kolme kauppaa. Saha lakkautettiin 1985.

Vihavuoden kylä oli aikanaan suosittu taiteilijoiden kesänviettopaikka. Myllypiha ja kosken rantamaisemat tallentuivat mm. Yrjö Yrjölän, Yrjö Ollilan, Mikko Oinosen ja Anton Lindforsin maalauksiin. Myös runoilija Yrjö Jylhä asui kausittain Vihavuoden kylässä. Pitäjän asutukseen nähden syrjäinen Vihavuosi oli satoja vuosia tärkeä myllypaikka ja myöhemmin 1900-luvulla pieni sahateollisuustaajama. Nykyisin Vihavuodessa on vilkkainta kesäisin kalastuksen ja kesäasukkaiden ansiosta.
 
Lisätietoa
Teija Ahola, Rakennusinventointi - Hauho. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 43/2002. Hämeen ympäristökeskus, Hauhon kunta 2002.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Hämeen ympäristökeskus / Hämeen vesimyllyt ja -voimalaitokset http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=10788&lan=fi

Juhani Valanto, Höyrylaivoja kauniilla Kukkialla. Korsteeni, Suomen Höyrypursiseura ry:n vuosijukaisu 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  mylly; saha; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
Vihavuoden sahan piippu. Minna Pesu 2006
Vihavuoden sahan piippu. Minna Pesu 2006.
Vihavuoden myllymuseo Anu Laurila
Vihavuoden myllymuseo Anu Laurila .
Vihavuoden sahayhdyskunnan asuinaluetta. Johanna Forsius 2006
Vihavuoden sahayhdyskunnan asuinaluetta. Johanna Forsius 2006.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009