 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Salo | Varsinais-Suomi | |
Anerionjärven kyläasutus |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Anerionjärven kyläasutus | ||
| Kuvaus | ||
| Anerionjärven poikkeuksellisen laajassa viljelymaisemassa kyläasutus sijoittuu perinteiseen tapaan viljelyksiä reunustaville kumpareille. Alueen pitkästä asutushistoriasta kertovat seudun lukuisat kivikautiset asuinpaikat. Kyläasutus on säilyttänyt uus- ja isojaon jälkeenkin tiiviinä säilyneen rakenteensa ja kuvastaa vauraan viljelysseudun talonpoikaista rakentamista 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta.
Anerionjärven kyläasutuksen muodostavat Varesjärvestä Anerionjärveen laskevan Varesjoen laaksossa sijaitseva Yltäkylä sekä Anerionjärven pohjukkaan sijoittuneet Laperlan ja Häntälän kylät. Laajat viljelykset sijaitsevat alavalla savikolla ja asutus on sijoittunut niiden viereisille kumpareille. Kyläasutus on tyypillistä Varsinais-Suomen lounaiselle viljelysseudulle, ja kylät ovat iso- ja uusjaosta huolimatta edelleen melko tiiviitä ja selvästi toisistaan rajautuvia. Varesjoen länsirannalla Yltäkylän vanhalla kylätontilla ovat alkuperäisillä, isojakoa edeltävillä paikoillaan Ylilääpän, Alikriipin ja Yli-Anttilan talouskeskukset. Vanhan maantien varteen ovat sijoittuneet Kiion ja Ylikriipin tilat. Niiden eteläpuolella sijaitsevassa Yli-Anttilan parituvallisessa päärakennuksessa vuodelta 1872 on toiminut koulu 1928-1950. Laperlan vanhalla kylätontilla 1-tien eteläpuolella on Mattilan tilan talouskeskus. Häntäläntien varrella on lisäksi vanha kappalaisen pappila Kevo 1870-luvulta ja Nikkarin talouskeskus 1856 valmistuneine päärakennuksineen. Isojaon järjestelyjen myötä kylään on syntynyt toinen kantatilojen keskus pohjoisemmaksi pelloilta nousevaan rinteeseen, missä Yli-Jaakkolan, Ali-Jaakkolan ja Isoperheen talot ovat sijoittuneet ketjuun tien suuntaisesti. Rinteellä sijaitsee myös Laperlaan 1914 avattu entinen kansakoulu. Laperlan kyläasutus jatkuu Anerionjärven länsirantaa seuraavan Häntäläntien varressa katkeamatta etelään Häntälän kylään. Tieltä avautuu maisema järven suuntaan yli viljelysten. Vanhalla Häntälän kylätontilla on Revän kantatilan talouskeskus, muut talouskeskukset ovat sijoittuneet nykyisille paikoilleen 1800-luvulla. Etelässä muista taloista erillään sijaitsevat Sepän ja Sakon kantatilat. |
||
| Historia | ||
| Kivikaudella Anerionjärvi oli etelään maannousun myötä siirtyvän meren lahti ja sen rannoilla oli yhtenäinen asuinvyöhyke. Varhaisen kivikauden vaihetta noin 8000–5000 eKr. kutsutaankin Suomusjärven kulttuuriksi Suomusjärveltä tehtyjen löytöjen perusteella. Pronssi- ja rautakaudelta Suomusjärven seudulta tunnetaan vain vähän löytöjä. Keskiajan kuluessa alue on viimeistään taas asuttu.
Suomusjärven pitäjän Häntälän ja Laperlan kylistä vanhimmat säilyneet historialliset maininnat ovat vuosilta 1439 ja 1442 ja Kiikalan Yltäkylä mainitaan ensimmäisessä säilyneessä lähteessä 1477. Vuonna 1540 Häntälässä oli viisi, Laperlassa kuusi ja Yltäkylässä seitsemän taloa. Laperlan Kevon talo (Alppila) toimi kappalaisen virkatalona 1651-1958. Kylissä suoritettiin isojako 1771, jonka jälkeen kantatiloja siirrettiin pois vanhoilta kylätonteilta. Anerionjärven ranta-alueen kylät sijoittuivat liikenteellisesti keskeiselle paikalle; niiden halki kulki Turun ja Helsingin välistä liikennettä samoin kuin rannikolta pohjoiseen kulkenutta väkeä. Laperlan läpi kulki Ylinen Uudenmaantie eli Lohjan tie viimeistään 1600-luvulla. 1930-luvulla laakson halki rakennettiin Turun ja Helsingin välinen valtatie 1. Saloon Kiikalan ja Suomusjärven kunnat liittyivät 2009. |
||
| Lisätietoa | ||
| Anja Sarvas - Erik von Hertzen, Kiikalan Historia. Kiikalan kunta, Kiikalan seurakunta. Jyväskylä 1987.
Matti Huurre, 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Helsinki 1995. Anja Sarvas – Seija Väärä, Kiskon ja Suomusjärven historia I. Jyväskylä 1998. Anna Mikkonen (toim.), Näkökulmia kulttuuriympäristöön. Ympäristön tila Lounais-Suomessa 2. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Turku 2001. Kiikalan kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. Sarakum 2000-2004 projektiraportti. Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Salon seudun kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005. Suomusjärven kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. Sarakum 2000-2004 projektiraportti. Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Salon seudun kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: kylä; pihapiiri; talonpoikaistalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Anerionjärven maisemaa Laperlassa. Johanna Forsius 2007. |
Laperlan kylä. Johanna Forsius 2007. |
Häntälän kylää Anerionjärven ympäristössä. Johanna Forsius 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV