 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Salo | Varsinais-Suomi | |
Angelniemen kirkkoniemi |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Angelniemen kirkkoniemi | ||
| Kuvaus | ||
| Angelniemen kirkko on suuren emäseurakunnan reuna-alueen pieni ja suhteellisen vaatimaton kappelikirkko. Kemiön saaren pohjoispään kalliorannassa seisovan kirkon on rakentanut merkittävä varsinaissuomalainen kirkonrakentaja Matti Åkerblom 1772-1774 ja hyvin säilyneellä kirkolla on huomattava asema merenrannan pienimuotoisessa maatalousmaisemassa.
Angelniemen pitkäkirkon runkohuoneen länsipäähän liittyy solarakenteen välityksellä kaksijakoinen, barokkisipuliin päättyvä kellotapuli. Sisäänkäynnit ovat tapulin sekä eteläsivulla olevan asehuoneen kautta. Pohjoissivulla on sakasti. Kirkon ulkoseinien pysty ulkovuoraus on punaiseksi maalattu. Jyrkkälappeinen vesikatto on ladottu kourutiilistä lukuun ottamatta sipulikupolia, jossa on peltikate. Loivan tynnyriholvin kattaman kirkkosalin seinät on peitetty raavekankaalla ja maalattu vaaleanpunaisiksi. Vihertävän sinisen saarnastuolin peilien kullanhohteiset evankelistamaalaukset on tehnyt turkulainen kirkkomaalari Gabriel Sweidel. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa. Kirkkotarhan vanhassa osassa kirkon etelä- ja itäpuolella on säilynyt runsaasti vanhoja hyvässä kunnossa olevia hautamuistomerkkejä. Sankarihauta-alueen kirkon eteläpuolella on suunnitellut arkkitehti Ilmari Wirkkala. |
||
| Historia | ||
| Halikon emäseurakuntaan 1659 perustetun Angelniemen kappelin kirkko rakennettiin edeltäneen kirkon pohjoispuolelle Matti Åkerblomin johdolla 1772-1774. Kappeliseurakunnan alueesta osa kuului seurakunnallisesti Kemiöön.
Angelniemellä sijaitsi useita suurtiloja. Kirkon ja hautausmaan alue oli vuoteen 1933 läheisen Sapalahden kartanon omistuksessa. Kappelia kutsuttiin 1720-luvulle asti Korveksi ja joskus Pärnäspään kappeliksi. Halikon Joensuun kartano käytti kappelin papinvaalissa nimitysoikeuttaan 1700-luvun loppupuolelta 1870-luvulle. Angelniemen kirkon siirtämistä mantereelle Halikon Kokkilan kylälle suunniteltiin useaan otteeseen 1800-luvulla, mutta suunnitelmista luovuttiin. Kirkon ulkoasu muuttui 1935 arkkitehtien Totti Sora ja Gunnar Wahlroos laatiman suunnitelman mukaan. Sen yhteydessä saatiin lahjoituksena alttariseinän ikkunoihin sijoitetut kristillisiä vertauksia esittävät lasimaalaukset. Kirkon tiilikatto uusittiin 1999. Angelniemen kappeli itsenäistyi 1916 ja se muodosti oman seurakuntansa vuoteen 1966 asti, jolloin se liitettiin uudelleen Halikkoon. Salon seurakuntaan Halikko yhdistyi kuntauudistuksen yhteydessä 2009. |
||
| Lisätietoa | ||
| Olavi Airas, Angelniemen seurakunnan historia. 1960.
Angelniemen kirkko. Suomen kirkot 4. Suomen Muinaismuistoyhdistys. Helsinki 1966. Reijo Hinkka, Halikon historia 2. Halikko 1984. Halikon kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Salon seudun kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kirkko; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Angelniemen kirkko. Museovirasto 2017. |
Angelniemen kikkoniemeä. Museovirasto 2017. |
Angelniemen kirkko ja kirkkotarhaa. Johanna Forsius 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV