| Kuvaus |
Särkän kämppäkartano on edustava esimerkki valtion rakennuttamasta suurten savottojen ja sotakorvaussavottojen aikakauden, 1950-luvun metsätyökämppäkokonaisuudesta Kuhmossa, jossa yli 80 % maa-alasta on metsää ja metsäalasta lähes puolet valtion omistuksessa.
Kämppäkartanon tukikohtaluonne on otettu huomioon valitsemalla Särkän kämpän rakennuspaikaksi Särkkälammen ranta, mikä on tarjonnut myös riittävän vedensaannin sekä viihtyisän ympäristön. Särkän miehistökämppä on rakennettu hirrestä luonnonkiviperustalle 1956. Se tehtiin pysyväluontoiseksi tukikohdaksi eikä purettavaksi ja siirrettäväksi kuten kevytrakenteiset kämpät. Särkkä edustaa perinteistä hirsirakennustapaa ennen kuin kämppien rakentamisessa siirryttiin kevyeen lautarakenteeseen.
Hirrestä rakennetun miehistökämpän toisessa päädyssä on ruokala ja toisessa suuri makuusali. Niiden väliin jäävät keittiö, emännän huone ja vaatteiden kuivaushuone. Ruokalan vieressä on päätyhuone, johon on oma sisäänkäynti. Ruokalan ja makuusalin sisäänkäynnit ovat pihajulkisivun laidoissa, keskeltä on käynti rakennuksen alla olevaan kellariin. Kokonaisuuteen kuuluvat miehistökämpän lisäksi hirsirakenteinen Teräväpää eli työnjohdon kämppä ja talli sekä kolme lautarakenteista varastoa ja jyrkkään hiekkarinteeseen kaivettu maakellari. |
| |
| Historia |
| Kausityönä tehtyjen metsäsavottojen valmistelut alkoivat yleensä syyskuussa ja savotat kestivät marraskuulta maalis-huhtikuulle. Asumukset ja huoltorakennukset olivat yleensä käytössä vain yhden talven, mutta useampia hakkuukausia varten rakennettiin pysyviä asumuksia. Vuoden 1928 jälkeen kämppien rakentaminen kuului työnantajalle. Kämppälain jälkeen 1930-luvulla parannettiin kämppien varustusta ja sosiaaliministeriön teettämät kämppien tyyppipiirustukset alkoivat vaikuttaa rakennustekniikkaan. Edelleen 1950-luvulla panostettiin kämppien tason parantamiseen ja mm. niiden ympäristön kohentamiseen. 1956 toimintansa aloittanut Metsähallituksen kämppätoimikunta laati tyyppipiirustuksia, joita annettiin korvausta vastaan puutavarayhtiöiden käyttöön. |
| |
| Lisätietoa |
Anu Vauramo, Kämpiltä kelokyliin - Metsähallituksen suojellut rakennukset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A No 44. Vantaa 1995.
Kari Tervo, Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. Kajaani 2006. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
kausiasunto;
|
| ympäristön nykyluonne:
metsämaisema;
|
| |
SÖKALTERNATIV