Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lehtimäen kirkkomaisema

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lehtimäen kirkkomaisema
Kuvaus
Peltoaukean keskeltä kohoava 1800-luvun alkuvuosina rakennettu Lehtimäen kirkko on säilyttänyt asemansa vaikuttavana maisemallisena maamerkkinä.

Mäellä seisova puukirkko on muodoltaan tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka ristikeskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen, torniin päättyvä attikaosa. Kirkkosalin nykyasu on 1988-1989 korjauksesta. Erillinen kolmikerroksinen kellotapuli on rakennettu Abraham Hernesmaan toimesta 1835 ja yhdistetty kirkkoon solarakennuksella 1895. Vanha hautausmaa sijaitsee kirkon pohjoispuolella.

Kirkkomaisema sijoittuu valtakunnallisesti merkittävälle Lehtimäen vaara-asutus -maisema-alueelle.
 
Historia
Lehtimäelle asutus levittäytyi muusta Järviseudusta poiketen Ähtärinjärven kautta sisämaasta päin. Harvaanasuttu alue oli pohjalaisten ja satakuntalaisten vanhaa nautintarajaa, joka vakiintui 1700-luvulle tultaessa maakuntarajaksi. Tervanpoltto laajensi asutusta yhä syrjäisimmille alueille 1700-luvulla, ja vuosisadan loppuun mennessä Lehtimäen kylän asutus oli muodostunut kiinteäksi kyläyhteisöksi. Tervanpoltto oli 1800-luvulla lähes pääelinkeino.

Lehtimäen kirkko valmistui 1800 pietarsaarelaisen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla, joka oli valittu 1784 Länsipohjan viralliseksi lääninrakennusmestariksi.

Suurin osa Lehtimäkeä kuului 1630-luvulla perustettuun Lappajärven emäseurakuntaan. Lehtimäestä muodostettiin Alajärven kappeliseurakunta 1859. Kirkko rakennettiin 1800-1808. Lehtimäen kunnantalo, koulut ja kauppaliikkeet sijaitsevat Keskikylässä noin 4 kilometrin päähän kirkonkylästä, joka on näin säästynyt taajaman rakennuspaineilta.
 
Lisätietoa
Toivo Nygård (toim.), Järviseudun historia II. 1983.

Jouko Kari, Pentti Kurunmäki (toim.), Lehtimäki kotiseutuni. Kurikka, 1992.

Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.

Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kellotapuli; kirkko;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Lehtimäen kirkkomaisemaa. Maria Kurtén 2006
Lehtimäen kirkkomaisemaa. Maria Kurtén 2006.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009