Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Hämeenlinna Kanta-Häme

Sairion pientaloalue

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sairion pientaloalue
Kuvaus
Sairion pientaloalue on edustava esimerkki laajasta ja yhtenäisestä jälleenrakennuskauden asuinalueesta. Sairio on säilyttänyt hyvin alkuperäisen mittakaavansa ja harmonisen ilmeensä.

Sairion pientaloalue sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä Hämeenlinnan kaupungin keskustasta, Aulangontien ja Aulangon luonnonsuojelualueen välissä. Rakennuskanta muodostuu pääasiassa harjakattoisista, puolitoistakerroksisista puutaloista. Erityisesti Ruutikellarintien, Pekolankadun ja Salomaakadun näkymät ovat avaria ja ilmavia pitkine pientaloriveineen. Kaupunginosa on puistomaisen vehreä ja luonnonläheinen.
 
Historia
Historiallisesti Sairion pientaloalue kuului Hätilän kylään, joka otettiin Linnan karjakartanon yhteyteen 1550-luvulla. Nimensä alue sai Sairion torpasta, joka erotettiin 1639 Hätilän kylästä Hämeenlinnan kaupungin porvareiden viljelymaaksi. Myöhemmin alue kuului Saaristen virkatalon omistukseen. Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770- ja 1780-luvulla Saaristen virkatalon maille. Sairion asemakaavoitus sai alkunsa vuonna 1912, kun arkkitehtitoimisto Jung & Bomansson laati suunnitelman rantavyöhykkeen kortteleiden rakentamiseksi. Kaavassa oli 124 asuin- ja 11 tehdastonttia. Arkkitehti Elias Kaalamon laatima, edellistä laajemman alueen käsittävä asemakaava vahvistettiin 1936.

Eduskunnassa hyväksyttiin ns. pika-asutuslaki 28.6.1940 luovutetun alueen väestön asuttamiseksi talvisodan jälkeen ja maanhankintalaki 5.5.1945 siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamiseksi. Maata asutukseen joutuivat ensisijaisesti luovuttamaan valtio, seurakunnat, kunnat ja yhteisöt. Lain tarkoittamat tilat ja asuntotontit oli kussakin kunnassa muodostettava siten, että niistä koostui yhtenäisiä alueita. Jälleenrakennuskaudella käytettiin yleensä valmiita tyyppipiirustuksia, jolloin laina-anomus ja rakennuslupa voitiin panna nopeasti vireille.

Aulangontien pohjoispuolisen alueen rakennuskanta on pääosin 1940-1950 –luvuilta.
 
Lisätietoa
Yrjö S. Koskimies, Hämeenlinnan kaupunki 1945-1974. Hämeenlinna 1977.

Veikko Laukkonen, Jälleenrakennuskauden pientalo Suomessa. Helsinki 1987.

Lauri Putkonen ja Marja Ivars, Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki 2003.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; katutila;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Kankaistenkatua Sairion asuinalueella. Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2007
Kankaistenkatua Sairion asuinalueella. Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2007.
Maunulankatua Sairion asuinalueella. Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2007
Maunulankatua Sairion asuinalueella. Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2007.
Pekolankatua Sairion asuinalueella. Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2007
Pekolankatua Sairion asuinalueella. Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009