 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Salo | Varsinais-Suomi | |
Mathildedalin ruukkiyhdyskunta |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Mathildedalin ruukkiyhdyskunta | ||
| Kuvaus | ||
| Mathildedal on myöhäinen, vuodesta 1852 alkaen raudan tuotantoon ja erilaisten metallitarvikkeiden valmistukseen erikoistunut ruukki. Teijon ruukkiin läheisesti liittyvässä Mathildedalissa on säilynyt uudisrakentamisesta huolimatta edustava ruukkiyhdyskunta eri-ikäisine tuotanto- ja asuinrakennuksineen.
Meren rannalla, Puolankajärvestä Halikonlahteen laskevan puron varressa sijaitseva vanha ruukkialue käsittää kuusi vanhaa tehdasrakennusta. Tiiliset putlaus- ja valssilaitokset vanhan voimauoman varrella ovat ruukin perustamisen ajalta 1850-luvulta. Entinen hiilivarasto ja halkojen kuivausuuni ovat 1850-luvulta ja karkaisimo on rakennettu noin 1890-1900. Voimauoman päässä meren rannalla on kivipato ja voimalarakennus 1800-luvun lopulta: Voimala on muutettu muuntajaksi 1946. Sen lähellä sijaitsevat kankirautavarasto 1850-luvulta ja puusepänverstas ja kokoonpanohallit. Mathildedal on ollut asemakaavalliselta sommittelultaan korkeatasoinen ruukkiyhdyskunta. Puuistutukset ruukinkatujen varsilla ovat lisänneet yhtenäistä ilmettä. Ruukinkartanon 1800-luvun keskivaiheilla rakennettu kaksikerroksinen päärakennus sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla. Sen siipirakennuksissa on ollut virkailijoiden asuntoja. Kartanon ympärillä on useita talousrakennuksia. Kaksi kaksikerroksista hirsirakenteista työväenkasarmia on rakennettu ruukinkadun länsipäähän ilmeisesti 1880-luvulla. Pääosa työväen asuinrakennuksista on 1800-luvulta, mutta niitä on rakennettu vielä 1917. Vanhojen vierelle on rakennettu uusia asuinrakennuksia 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Ruukin aluetta on muutettu matkailu- ja vapaa-ajankäyttöön. Vanhaa jokiuomaa on muokattu ja tasoitettu virkistysalueeksi. Ruukinkartanossa toimii ravintola ja muuntajarakennuksessa näyttelykahvila. Satama on huviveneilijöiden käytössä. |
||
| Historia | ||
| Maaherra, vuorikollegion presidentti Lorentz Creutz nuor. perusti 1600-luvun suurvaltakaudella rautaruukkeja Perniöön, mutta Hummeldalin (Mathildedal) vesivoiman puute aiheutti sen oikeuksien siirtämisen Pohjankartanon ruukille. Hummeldalinjoki pysyi Teijon ruukin myllypaikkana.
Mathildedalin rautaruukki perustettiin 1852, kun oli Teijon ruukin omistanut Viktor Zebor Bremer laajensi teollista toimintaa ja rakennutti putlauslaitoksen Hummeldalin jokisuulle alimman koskiputouksen varrelle. Suunnittelijana toimi insinööri Knut Th. Pipping. Ruukilta johdettiin rautatie satamalaiturille. Tehdasta laajennettiin jo 1854 ja valssilaitos käynnistyi 1857. Takkirauta tuli pääosin Teijon ja Vantaan masuuneista, mutta myös Taalintehtaalta. Ruukissa alkoi konepajatoiminta 1880-luvulla ja putlaus- ja valssilaitos lopetettiin 1904. Tehtaan rantaan perustettiin laivatelakka 1917. Mathildedal oli 1900-luvun alun vuosikymmeninä osa Teijon Tehtaat Osakeyhtiötä, jonka eri toimintoja ryhdyttiin keskittämään Teijoon 1950-luvun lopulla. 1970-luvulla Mathildedalissa toimi pienteollisuusyrityksiä. |
||
| Lisätietoa | ||
| Perniön historia I. Salo 1980.
Kerttu Innamaa – Olavi Lindström, Perniön historia II-III. Salo 1982, 1986. Ruukki-inventointiaineisto, Museovirasto 1982. Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989. Esko Hyttinen, Rauta ja teräs. Osa II. Ruukkien historiikkeja noin vuosina 1600-1920. Oulun yliopisto, rakennustekniikan laboratorio, julkaisu 55. 1997. Mirja Turunen (toim.), Ruukkien retki. Museovirasto, Suomen matkailuliitto. Tampere 1998. Asko Salokorpi, Suomen rautaruukit. Keuruu 1999. Anne Virtanen - Sanna Vuorinen, Mathildedalin kartanon puutarha. Inventointi (painamaton). Museovirasto, Rakennushistorian osasto. 2000. Perniön kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; kylä; muu teollisuusrakennus; ruukki; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Mathildedalin ruukkiyhdyskuntaa. Museovirasto 2016. |
Ruukinkadun puukujannetta. Museovirasto 2016. |
Ruukkiyhdyskunnan rakennuskantaa. Museovirasto 2016. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV