 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Somero | Varsinais-Suomi | |
Someron kirkkoympäristö |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Someron kirkkoympäristö | ||
| Kuvaus | ||
| Someron kirkkoympäristö muodostaa tiiviin, monipuolisen ja ajallisesti kerroksellisen, keskiajalta 1900-luvun puoliväliin ulottuvan pitäjän seurakunnallisen ytimen.
Someron kirkonkylä sijaitsee Kirkkojärven etelärannalla. Uusgoottilainen, päätytornillinen pitkäkirkko seisoo korkean kallion laella lähellä keskiaikaista Someron kirkon paikkaa. Mäen juurella vanhalla kirkkomaalla on keskiaikainen kivisakaristo ja ilmeisesti edeltävään kirkkoon liittynyt tapuli. Kirkkomaan vierellä on pitäjän lainamakasiinit 1800-luvulta, 1930-luvun seurakuntatalo sekä 1950-luvun aumakattoinen siunauskappeli. Someron nykyinen kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jonka särmikkääseen kuoripäätyyn liittyy matalampi sakaristo. Puhtaaksimuurattuja julkisivuja jäsentävät porrasteiset tukipilarit. Torni päättyy neljään pieneen kulmatorniin ja näitä korkeampaan, terävään torninhuippuun. Kirkkoa ympäröi kiviaita, jossa on kaksi porttia. Kirkon pohjoispuolella, vanhalla kirkkomaalla sijaitseva keskiaikainen kivisakaristo lienee 1480-luvulta. Paanukatteisen sakariston sisätilaa kattaa ristiholvi. Kirkkomaalla on myös vanhan, alkuaan 1779 rakennetun puisen kellotapulin runko, joka on muutettu ruumishuoneeksi 1864. Kirkkoympäristöön kuuluu lisäksi arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnittelema puinen klassistinen seurakuntatalo vuodelta 1931 sekä maantien ja Kirkkojärven välisellä töyräällä yhteismaalla seisovat kaksi hirsistä kaksikerroksista lainamakasiinia, joista vanhempi on vuodelta 1758 ja nuorempi vuodelta 1828. |
||
| Historia | ||
| Uskelan emäseurakuntaan alun perin kuuluneet Paimionjoen latvaseudun uudiskylät perustivat Someron kirkkopitäjän todennäköisesti 1300-luvun lopulla. Somero mainittiin asiakirjoissa ensi kerran 1449. Keskiaikainen sakaristo rakennettiin ilmeisesti Someron järjestyksessään toiseen kirkkoon 1400-luvun jälkipuoliskolla. Someron kolmas kirkko purettiin 1864. Nykyinen kirkko rakennettiin 1859 lääninarkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnitelmin. | ||
| Lisätietoa | ||
| Esko Aaltonen (toim.), Someron historia I-II. Somero 1949, Forssa 1958.
Kaarin Lehtonen, Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 2. Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. 1990. Timo Alanen et al. (toim.), Somero ja Somerniemi 1449-1999. Someron ja Somerniemen seurakunnat. 1999. Kaarin Lehtonen, Varsinais-Suomen jokivarsialueiden inventointiprojekti 1997-1999. Rakennettu kulttuuriympäristö ja arvot. Turun maakuntamuseo. Monisteita 15. 2000. Someron kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kirkko; lainamakasiini; sakasti; siunauskappeli; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Someron kirkko. Minna Pesu 2007. |
Kivisakaristo Someron kirkkomaalla. Johanna Forsius 2007. |
Someron kirkon läheinen siunauskappeli. Minna Pesu 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV