 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Tampere | Pirkanmaa | |
Tammerkosken teollisuusmaisema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tammerkosken teollisuusmaisema | ||
| Kuvaus | ||
| Tammerkosken teollisuusmaisema on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Tampereelle leimalliset tekstiili-, konepaja- ja puunjalostustehtaidenalueet, voimalaitokset ja kosken ylittävät sillat muodostavat ajallisesta kerroksisuudesta huolimatta yhtenäisen teollistumisen historiaa monipuolisesti kuvastavan kokonaisuuden. Tammerkosken teollisuusmaisema on yksi Suomen kansallismaisemista.
Tampereen teollistuminen on osa 1700- ja 1800-luvun vaihteen kansainväliseen teollisuushistoriaan liittyvä ilmiötä, jolloin Iso-Britanniasta siirtyi Venäjälle koneenrakentajia ja suunnittelijoita panemaan alulle tekstiiliteollisuutta. Alueen yksittäisillä tehdasrakennuksilla, kuten Finlaysonin 1830-luvulla rakennetulla Kuusivooninkisella, ensimmäisellä nykyaikaisella tehdasrakennuksella Suomessa, on huomattava merkitys myös kansainvälisessä teollisuushistoriassa. Kosken yläjuoksulla olevan Finlaysonin tekstiilitehtaan merkittävimpiä tuotantorakennuksista ovat tehdasalueen keskellä sijaitseva kuusikerroksinen Vanha tehdas, nk. kuusivooninkinen (1838), 1870-luvulla rakennettu kutomo Plevna sekä 1899 Satakunnankadun varrelle rakennettu nelikerroksinen karstaamo- ja kehräämörakennus Siperia. Alueen rakennuskantaan kuuluu myös 1860-luvulla rakennettu kelloporttirakennus, punatiilinen, uusgoottilaiseen henkeen rakennettu konttorirakennus ja laajan englantilaistyylisen puiston ympäröimä uusrenessanssityylinen isännöitsijän rapattu asuinpalatsi 1890-luvulta, tehtaan kirkko 1870-luvulta, työväen asuinrakennuksia sekä ajurien asunto- ja tallialue 1800-luvun loppupuolelta. Alueen pohjoislaidalla on tyyliltään lähinnä uusbarokkia edustava Näsilinna sekä sitä ympäröivä Näsinpuisto, jossa on mm. Emil Wikströmin suunnittelema suihkukaivo (1913) ja Yrjö Liipolan veistämä Kurun haaksirikon muistomerkki (1940). Voimalaitos, tehtaan myymälä ja värjäämö ovat 1920-luvulta sekä viimeistämö 1960-luvulta. Kosken itärannalla ovat Tampellan teollisuusrakennukset. Pellavatehtaan punatiiliset tuotantorakennukset ovat peräisin pääasiassa 1800-luvun lopusta, vaikka 1910-luvun uudisrakennusvaihe voimakanavineen leimaa etenkin koskirannan maisemakuvaa. Vanhin tuotantorakennuksista on 1850-luvulta ja säilynyt osana laajentunutta tehdasta. Tuotantorakennusten taustalla kohoavalla ns. Herrainmäellä sijaitsee tehtaan johdon asuinalue. Satakunnansillan kohdalla on yksittäisiä kulttuurihistoriallisia rakennuksia kuten Keskuspaloasema (Lönn 1907) ja Bertel Strömmerin suunnittelemat Keskiputouksen voimalaitos (1931) ja Hotelli Tammer (1929) itärannan Koskipuistossa. Finlaysonin eteläpuolella ovat Keskustori kirkkoineen, raatihuoneineen ja teattereineen sekä eteläosan jugendpalatseineen sekä Tammerkosken koskiputouksen partaalla sijaitsevat Frenckellin tehtaat. Vuonna 1783 toimintansa aloittaneen entisen paperitehtaan säilynyt rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Punatiiliset, jugendvaikutteiset tehdasrakennukset ovat arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemia. Vanhemmasta rakennuskannasta on säilynyt mm. kahdeksankulmainen savupiippu 1870-luvulta ja uusklassillinen konttorirakennus eli ns. Valkoinen talo, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1847. Lisäksi alueella on säilynyt 1905-1907 rakennettu pannuhuone. Hämeensillan eteläpuolella jatkuu teollisuuslaitosten rivistö: itärannalla Tampereen Verkatehtaan rakennuksista säilyneet pääkonttori ja värjäämö sekä vastarannalla Takon tehdasalue ja Alavoimala sekä Liljeroosin tehtaat. Kosken ja Pyhäjärven yhtymäkohta on Ratinan suvannossa. |
||
| Historia | ||
| Ensimmäiset kirjalliset tiedot Näsijärvestä Pyhäjärveen purkautuvasta Tammerkoskesta koskivat kosken rannalla keskiajalla sijainneita myllyjä ja ensimmäiset tiedot kosken ylittävästä sillasta merkittiin 1500-luvulla. Turun ja Porin läänin ja Hämeen läänin välinen raja kulki 1775-1870 koskessa. Tampereen kaupunki perustettiin 1779, mikä loi edellytykset varsinaiselle teollistumiselle.
Toimintansa 1783 aloittanut Frenckellin paperitehdas edusti vielä manufaktuuriteollisuutta. Alkunsa se sai kupariseppä Abraham Häggmanin 1783 rakentamasta paperitehtaasta. Häggman perusti myös vaskipajan, värjäämön ja suurimomyllyn, mutta muutaman vuoden kuluttua toiminnassa oli vain paperiruukki, joka siirtyi 1810 Hatanpään kartanon omistajan L. G. Lefrénin ja 1832 Helsingin yliopiston kirjanpainajan Johan Christoffer Frenckellin haltuun. Englantilaisvalmisteinen, Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen paperikone aloitti toimintansa 1842. Vuodesta 1878 tehdas toimi osakeyhtiönä nimellä J.C. Frenckell & Son Ab. Tehtaalla valmistettiin lumppupaperia myös vientiin. Vanhat tehdasrakennukset purettiin osittain 1904 ja seuraavien kolmen vuoden aikana alueen rakennuskanta uudistettiin arkkitehti Birger Federleyn suunnitelmien mukaan. Tehdas siirtyi 1921 W. Rosenlew & Co -yhtiölle ja 1928 Tampereen kaupungille. Toiminta päättyi vuotta myöhemmin. Uuden käytön vaatimat ensimmäiset muutokset tehtiin 1930-luvun alussa kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin ohjauksessa. Alue siirtyi kaupungin omistukseen 1928 ja 1950-luvulla käynnistyi sen kunnostus virastokäyttöön. Kellotorni palautettiin 1980-luvulla Federleyn aikaiseen asuun ja 2000-luvun alkuvuosina toteutettiin sisätilojen täydellinen peruskorjaus toimistokäyttöön. Laajamittainen teollisuus alkoi kasvaa Tammerkosken partaalle 1820-luvulla, jolloin Finlaysonin tehdas perustettiin. Skotlantilainen James Finlayson sai luvan perustaa Tammerkosken partaalle valimon ja manufaktuuripajan 1820. Finlayson rakensi ensimmäiseksi paikalle pajan, valimon ja kaksikerroksien tehdasrakennuksen. Tekstiiliteollisuus alkoi käsikutomossa ja 1828 alkaen yritys muutettiin puuvillatehtaaksi ja puuvillalankaa alettiin valmistaa vesivoimaa käyttävillä koneilla ja yhtiö siirtyi pietarilaisten hovineuvos Georg Adolf Rauchin ja kauppias Carl Samuel Nottbeckin omistukseen 1836, jolloin uusi tuotantorakennus, kuusikerroksinen ns. Vanha tehdas rakennettiin arkkitehti C. Leszigin suunnitelman mukaan. Seuraava huomattava rakentamis- ja uudistamiskausi oli 1800-luvun loppupuolella, jolloin valmistuivat ns. Koskitehdas, Kelloporttirakennus, kehräämä Siperia, suuri kutomo Plevna ja sen laajennus. Plevnassa käytettiin ensimmäisen kerran Suomessa saha- eli shedkattoa, mikä mahdollisti yhtenäiset ikkunattomat julkisivut ja suuren kutomosalin varjottoman valaisun. Kutomossa otettiin myös ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa käyttöön sähkövalo 1882. Tehdasyhteisön rakentamiseen liittyi 1820-luvulta alkaen myös suuri määrä sosiaaliseen vastuuseen liittyviä rakennuksia kuten lastenkoti, koulu, sairaala, säästöpankki, työväenasuntoalueet ja oma kirkko. Teollisuustoiminta loppui alueella 1980-luvulla. Arkkitehtikilpailun pohjalta laadittu asemakaava vahvistettiin 1995. Tampellan tehdasalueen teollinen historia alkoi 1842 perustetusta masuunista. Toiminnan pääpaino vaihtui konepajateollisuuteen 1856, jolloin paikalle perustettiin myös pellavatehdas, joka oli toimialallaan ainoa Suomessa. Teollisuustoiminnot yhdistettiin Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiöksi 1861. Yhtiöön liitettiin 1880-luvun alussa alueella 1872 toimintansa aloittanut Tampereen Puuhiomo ja yhtiö nimettiin Oy Tampella AB:ksi 1960. Arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema viisikerroksinen pellavatehdas valmistui 1858. Vuoden 1883 tulipalon seurauksena rakennusta madallettiin kerroksella. Lapintien puoleinen porttirakennus ns. kelloholvi rakennettiin 1892 Berndt Blomin suunnitelmin ja samassa vaiheessa 1890-luvulla valmistuivat lisäksi mm. uudet kutomo- ja häkilärakennukset sekä konepajapuolen veturien kokoonpanohalli. Pellavatehdasta ja konepajaa uudistettiin 1900-luvun alussa. Edellä mainittua laajennettiin Lambert Petterssonin ja Johan Th. Durchmanin suunnittelemin kehräämösiivin. Mm. Lambert Petterssonin ja August Sandsundin suunnittelema voimalaitos ja Lambert Petterssonin alaverstaan vanhempi osa valmistuivat 1916. Yhtiö harjoitti myös yleishyödyllistä sosiaalista rakennustoimintaa: Georg Schreckin suunnittelema juhlatalo työväen sivistysharrastuksia varten rakennettiin 1897. Vuosisadan vaihteessa alueelle rakennettiin myös työväen ja tehtaanjohdon asuinrakennuksia. Teollisuustoiminta loppui alueella 1980-luvulla. Arkkitehtikilpailun pohjalta laadittu asemakaava vahvistettiin 1995. Lisäksi kosken partaalle sijoittuivat Verkatehtaan ja Liljeroosin tehtaat sekä Tampereen puuhiomo eli Tako. Kaupunki kasvoi näiden teollisuuslaitosten ympärille keskuksenaan Tammerkoski. Nykyisin teollista toimintaa jatkaa yksin Takon kartonkitehdas. |
||
| Lisätietoa | ||
| Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.
Gustav V. Lindfors, Finlaysonin tehtaat Tampereella I. 1820-1907. Helsinki 1938. Jouni Apajalahti, Finlayson 1820-1970. Tampere 1970. Marna Maula, Tehdaskaupunki Tampere. Arkkitehti 1/1984. Pentti Haapala, Tehtaan valossa. Teollistuminen ja työväestön muodostuminen Tampereella 1820-1920. Suomen Historiallinen Seura. Historiallisia tutkimuksia 133. Tampere 1986. Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989. Tekniikan Tampere. Tekniikka ja teollisuus Tampereen rakentajina. Tampereen tekninen seura. Jyväskylä 1993. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. 1993. Kansallismaisema. Ympäristöministeriö. Alueiden käytön osasto. Helsinki 1993. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö 1998. Martin Lilius, Frenckellin paperit. Tampereen paperitehdas kuvina. Tampereen museoiden julkaisuja 53. Tampere 2000. Hanna Lyytinen, Frenckell. Rakennushistoriallinen dokumentointi. Tampereen kaupungin tilakeskus 2000. Tampereen museot/ Vapriikin www-sivut: http://inter2.tampere.fi/tehdas/akseli/koski/tre.htm (15.2.2006.) |
||
| kohteeseen sisältyy: hotelli; muu teollisuusrakennus; muu teollisuusrakennus; puisto; puunjalostustehdas; voimalaitos; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Frenckellin paperitehdas ja Finlaysonin puuvillatehdas. Jari Heiskanen 2007. |
Tampellan pellavatehtaan punatiiliset tuotantorakennukset Kosken itärannalla. Timo-Pekka Heima . |
Finlayson ja Tampella. Jari Heiskanen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV