 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Hämeenlinna | Kanta-Häme | |
Niemen kartano ja Taljalan kylä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Niemen kartano ja Taljalan kylä | ||
| Kuvaus | ||
| Niemen kartanon kokonaisuus on arkkitehtonisesti korkeatasoinen 1800-luvun alun kartanokulttuurin edustaja, joka sijaitsee maisemallisesti erittäin edustavasti Äimäjärven länsipohjukassa, Sittalan ja Taljalan hyvin säilyneiden kylien välissä, laajan viljelysaukean ympäröimänä.
Niemen kartanon pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi useita yhtenäisen suunnitelman mukaan rakennettuja tiilisiä talousrakennuksia. Kartanon kaksikerroksinen, valkeaksi rapattu päärakennus, joka on valmistunut 1820-luvulla A.L. Granfeltin aikana, on tyypillinen myöhäisempirekartano keskirisaliitteineen, kolmiopäätyineen ja rustikointeineen. Kartanon kiinteä sisustus on niin ikään empireleimainen. Kirjastohuoneen seinämaalaukset esittävät lehteviä maisemia ja arkkitehtuurinäkymiä, tanssisalissa on kuvattu illusorinen hammaslista. Rakennusten ympärillä levittäytyy vanha puisto huvimajoineen ja tulotie on koivurivien reunustama. Taljalan kylän pitkästä asutushistoriasta kertovat rautakautiset kalmistot. Yhtenäinen, melko tiivis kylämiljöö kapeine kujineen sijaitsee Äimälänjärven luoteispäässä. Vanhan kylätontin kohdalla on säilynyt kolme pitkänomaista talonpoikaistaloa, lisäksi perinteistä rakennuskantaa on mm. Ranta-Seppälässä, jonka vanha pirtti on 1700-luvulta. Kylän perinteisen myllypaikan rakennukset ovat 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Perinteistä tiiviyttä kylään tuovat maattomien asuinalueet pienimittakaavaisin rakennuksin Rauhalantiellä ja Koskitiellä. Niemen kartanon ja Taljalan kylän kulttuurimaisema on osa "Sääksmäki - Tarttila" - nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. |
||
| Historia | ||
| Niemen kylässä oli 1560-luvulla kolme taloa. Niemen kartano on muodostettu 1500-luvun lopulla neljästä Kristina Hornille lahjoitetusta tilasta. Vanhin asuintontti on sijainnut ns. Vanhalla niemellä puolisen kilometriä länteen nykyisestä, jolle talouskeskus siirrettiin 1820-luvulla. Päärakennuksessa tehtiin 1930-luvulla huomattava korjaustyö ja 1980-luvulla järven puoleiseen julkisivuun lisättiin pilareiden kannattama kuisti ja altaani.
Pihapiirissä sijaitseva puinen konttorirakennus on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Tiilinen viljamakasiini on 1830-luvulta. Talouspihan puolella sijaitsee vanha väentupa sekä tiiliset karjasuojat ja talli 1870-luvulta. Puistoa varten tehdyt Bengt Schalinin suunnitelmat ovat peräisin 1920-luvulla. Taljalan kylä on varhaiskeskiajalta. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, kylässä oli seitsemän taloa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Eric Anthoni, Niemis i Kalvola. Herrgårdar i Finland III. Helsingfors 1929.
Ragna Ahlbeck, Gods och herresäten i Finland. 1946. Wiljo-Kustaa Kuuliala, Kalvolan vaiheita. Riihimäki 1948. Nimei 400 v. säteritilana, koonnut Reinhold Dey 1969. 1869-1969, Niemen kartano Kalvolassa 100 vuotta Lönnholtz-suvulla. Suomen asutus 1560-luvulla, kyläluettelot ja kartasto. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja N:o 4. Helsinki 1973. Lasimäki - Oikola rakennuskulttuuriselvitys. Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Ky. Hämeen liitto - Pirkanmaan liitto - Kalvolan kunta. Via Baltica Spatial Development Zone -projekti (VBSDZ)/Action 3. Hämeen liitto. Julkaisematon moniste 23.1.2001. Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. Teija Ahola, Rakennusinventointi – Kalvola. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 99/2005. Hämeen ympäristökeskus, Kalvolan kunta 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; kylä; muinaisjäännös; puisto; talonpoikaistalo; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Taljalan kylä maisemassa. Minna Pesu 2006. |
Niemen kartano peltojen takana. Minna Pesu 2006. |
Koivukujanne Taljalan kylästä. Minna Pesu 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV