 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Rauma | Satakunta | |
Rauman asuinalueet Onnela, Nummi, Asevelikylä, III kaupunginosa |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Rauman asuinalueet Onnela, Nummi, Asevelikylä, III kaupunginosa | ||
| Kuvaus | ||
| Rauman asuinalueet Onnela, Nummi, Asevelikylä sekä alue kolmannessa kaupunginosassa ovat edustavia esimerkkejä oman aikansa tyypillisistä suomalaisista asuinalueista. Alueet ovat yhtenäisiä samanaikaisen rakentamisen, yhtenäisten suunnitelmien ja materiaalien ansiosta. Säilymistä ovat edesauttaneet mm. Rauman kaupungin vanhoille asuntoalueille laatimat korjaus-, muutos- ja rakentamisohjeet 1983.
Kohteeseen on rajattu kaksi erillistä asuinaluetta, joissa kummassakin on eri-ikäisiä osia. Toinen alue on kiinni Vanhassa Raumassa, toinen sijaitsee kaupungin pohjoisosassa, kolmannessa kaupunginosassa. Yhdessä alueet muodostavat hyvän, kerroksellisen pienrakentamista, kaavoitusta ja kaupungin kasvua esittelevän kokonaisuuden 1800-luvun loppupuolelta aina 1960-luvun alkupuolelle. Alueiden rakenne ja rakennuskanta - kadut, tontit, asuinrakennukset, pihat ja ulkorakennukset - ovat säilyneet rakentamisaikansa mukaisina, eheinä ja yhtenäisinä, vaikka joissakin kohdin korjaukset ovat synnyttäneet kirjavuutta. Omakotialueilla rakennukset on sijoitettu tonteille samalla tavalla, yleensä asuinrakennus lähelle katua, piharakennukset tontin takaosaan, katurajalla on yleensä pensas- tai puuaita ja portti, pihan istutukset ovat reheviä. Vanhan Rauman eteläpuolella, maailmanperintökohteen suojavyöhykkeellä, sijaitsevat Onnela ja Nummi. Onnelan ensimmäinen asemakaava valmistui 1876, asuintalot ovat 1800-luvun lopulta 1920-luvulle. Puiset asuinrakennukset sijaitsevat katujen varsilla, ulkorakennukset tonttien takaosassa, tontteja kiertää lauta-aita. Alueen täydennysrakentaminen on tehty taitavasti. Onnelan eteläpuolella sijaitsevan Nummen ensimmäinen asemakaava valmistui 1915. Tonttien koon mukaan vaihtelevan kokoiset puutalot 1910-20-luvuilta on toteutettu mallipiirustusten mukaan ja piha tonteille annettujen määräysten mukaan. Talot ovat kadun varressa pienen etupihan erottamina. Nummen eteläpuolella Asevelikylässä, puiset, usein rapatut, asuinrakennukset ovat yleensä Helena Vainion 1953-54 suunnittelemia. Katujen nimistö, kuten Kollaankatu, viittaa alueen syntyhistoriaan. Toinen asuinaluekokonaisuus sijaitsee rautatien pohjoispuolella, Syväraumankadun pohjoispäässä. Kolmas kaupunginosa on esitetty kaupungin rakennettuja alueita laajentavissa kaavoissa 1922 (Andersin) ja 1937 (Kaalamo). Rauman ensimmäinen yhden perheen tiivis omakotitaloalue Saukon- ja Säikänkadun varrella muodostaa viehättävän katumiljöön. Talojen edessä on pieni etupuutarha, varsinaiset puutarhat sijoittuvat korttelin keskelle. Suunnitelmat on laadittu kaupungin rakennustoimistossa 1939, yksikerroksiset pienet puutalot ovat asukkaiden rakentamia, monet Lönnströmin tehtaan työntekijöiden. Ruotsalaistaloalue on sotien aikana rakennettu ruotsalaisrahoitteinen tyyppitaloalue, jossa yksikerroksiset puutalot sijaitsevat tontilla pääty kadulle päin. Suokarinkadun Perhetalot 1946-47, hirsirunkoiset kaksikerroksiset vuokrakerrostalot, ja Syväraumankadun pohjoispään kaksikerroksiset pienkerrostalot rapattuina ovat tyypillisiä jälleenrakennuskauden rakennuksia. Tuon ajan omakotitaloissa on tyypillistä sisustettu ullakkokerros, kuten Merimiehenkadulla 1950-luvun puolitoistakerroksisissa rapatuissa taloissa. Esikaupunkialueille ominaista rakennustyyppiä edustavat Otan rivitalot. Keijo Vallin suunnittelemat rivitalot vuodelta1959 ovat tiilipäätyisiä, ja porrastettujen asuntojen rappausosat ovat erivärisiä. Niiden takana ovat valkoiset Veijo Martikaisen suunnittelemat tasakattoiset rivitalot vuodelta 1962. |
||
| Historia | ||
| Rauman Vanhan kaupungin ulkopuolelle tehtiin ensimmäiset rakennetun alan laajentamissuunnitelmat 1860-luvulla, mutta rakentaminen käynnistyi vasta myöhemmin. Varhaisista ruutukaavakortteleista yksi on Onnelan alue Vanhan Rauman ja Eteläkadun välillä. Rakennuksia suunnittelivat mm. Joh. Lindegren ja Arvi Forsman sekä 1900-luvun puolella W.Williams, M. Isaksson, Kaarlo Wirtanen ja Kaino Kari. Korttelit jaettiin palokujilla pienempiin osiin.
Rauman rakennuskonttorin laatimaa Huvilakaupunkityyppistä asemakaavaa (1915) toteutettiin Onnelan viereisellä Nummen alueella. Koska Nummi oli tarkoitettu alueeksi, jonne oli mahdollista rakentaa vuokratontille kohtuuhintaisia asuntoja, ei tonteista tehty suuria. Mallipiirustuksia laativat 1910- ja 1920-luvulla M. Isaksson, Arvi Leikari, W.Williams, K. Virtanen ja K. Kari. Jälleenrakennuskaudella rakennettiin Nummen viereen Asevelikylä Väinö Tuukkasen 1950 asemakaavan mukaan. Sinne 1960-luvulla muutettu asemakaava salli asuinrakennuksien jatkamisen pihanpuoleisella siivellä. III kaupunginosa oli osa kaupungin rakennettujen alueiden laajentamissuunnitelmaa 1920-1930-luvuilla. Lönnströmin tehtaan työntekijöiden tarpeisiin, lähelle tehdasta Saukon- ja Säikänkatujen varsille nousi ennen sotaa yhtenäinen omakotialue, jossa asukkaat itse rakensivat talonsa. Pääosa oli tehtaalaisia, vaikka se ei ollut tontin saannin edellytys. Saman kaupunginosan Ruotsalaistalot sotien ajalta olivat lahjoituskyltin mukaan ”Ruotsin kansalta. Av svenska folket. 1940”. Jälleenrakennuskaudella Lönnströmin teollisuuslaitos rakensi asuntoja Syväraumankadun varteen, Perhetalot tehtiin kaupungin omistamiksi vuokrataloiksi. Raumalle rakennettiin rivitaloja 1950-60-luvuilla yksitellen tai pienissä ryhmissä, myös pistemäisten kerrostalojen rinnalle, varsinaisia esikaupunkialueita ei Raumalle tuolloin syntynyt. Uusia rivitalotontteja varattiin mm. Otan kallioille jälleenrakennuskauden rakennusten tuntumaan. |
||
| Lisätietoa | ||
| Rakennusperintö ja paikallisuus. Ajallinen kerrostuma suunnittelun lähtökohtana Raumalla. Toim. Sirkka Köykkä. Arkkitehtuurin osasto / Arkkitehtuurin historian ja teorian laitos, TTKK 2000.
Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: asuinkerrostalo; katutila; kaupungin asuintalo; pihapiiri; talousrakennus; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Pientaloja Rauman Onnelan kaupunginosassa. Timo-Pekka Heima 2007. |
Rintamamiestalo Rauman Asevelikylässä. Timo-Pekka Heima 2007. |
Perhetaloina tunnettuja kaupungin vuokrapuukerrostaloja Raumalla. Timo-Pekka Heima 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV