Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Salo Varsinais-Suomi

Vuorentaan kartano

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vuorentaan kartano
Kuvaus
Vuorentaan kartano on yksi harvoista maamme keskiajalta ja 1500-luvulta säilyneistä ylhäisaateliston kivilinnoista, jonka nykyasu on peräisin 1850-luvulla tehdystä korjauksesta. Se on osa Halikonlahden maassamme ainutlaatuista ja tiivistä kartanokeskittymää, joka on vuosisatojen kuluessa muodostunut Horn-suvun keskiaikaisperäisistä Åminnen, Viurilan ja Vuorentaan kartanoista.

Vuorentaan kartano sijaitsee Halikonlahden pohjukassa Viurilan ja Joensuun kartanoiden vieressä. Päärakennuksen harmaakivinen osa on todennäköisesti peräisin 1500-luvulta mutta nykyinen historisoiva asu on syntynyt 1850-luvulla, jolloin on rakennettu tiilinen lisäosa torneineen ja keskiaikaisvaikutteisine yksityiskohtineen. Päärakennus on restauroitu ja kiinteä sisustus on konservoitu 1990-luvun puolivälissä. Muu rakennuskanta, johon kuuluu kaksi asuinrakennusta, riihi- ja latorakennus ja navetta, on pääosin 1800-luvulta.

Kartano sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Uskelan- ja Halikonjoen laakson maisema-alueella.
 
Historia
Vuorentaka oli ilmeisesti asuttu jo ennen vuotta 1300. Sen tiedetään olleen keskiaikainen asumakartano ja Joensuussa ja Vuorentaassa oli jo 1500-luvulla aatelisen Horn-suvun kivirakennuksia. Vuorentaan keskiaikaista kivirakennusta korjattiin 1648, joka vuosiluku jäi nähtäville rakennuksen julkisivuun aina 1850-luvulle. Rakennus oli tyhjillään 1700-luvun jälkipuoliskolla ja 1802 se muutettiin viljamakasiiniksi. Päärakennus sai nykyisen asunsa laajan korjaustyön ja laajennuksen tuloksena 1850-luvun puolivälissä. Runkoon lisättiin vielä arkkitehti Carl Armfeltin suunnittelema eteisloggia 1892.

Vuorentaka oli yksi Hornien tiloista Halikossa, ja sen omistus liittyi Joensuun kartanoon 1749-1800 ja Viurilan kartanoon 1803-1935. 1800-luvulla Hornien tilaomistus oli suurimmilaan, ja tuolloin he omistivat kolmanneksen Halikon viljelymaasta.
 
Lisätietoa
V.J. Kallio, Halikon historia. Halikon seurakunta ja kunta 1930.

Eino Jutikkala - Gabriel Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat II. Helsinki 1941.

Carl Jacob Gardberg, Suomen kartanoita. 1989.

Halikon kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
Vuorentaan kartano. Elias Härö 1982
Vuorentaan kartano. Elias Härö 1982.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009