suomeksi  till första sidan  om tjänsten  tyck till  zooma in   zooma ut  
SÖKALTERNATIV
 
välj kommun
objektets namn eller en del av namnet ?
 
objektets element
omgivningens nuvarande karaktär
 
KARTSÖK
objekt landskapsvis

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

 
Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa
Törnävän sairaala ja Seinäjoen keskussairaala
 
Kuvaus
Törnävän sairaalan ja Seinäjoen keskussairaalan alue on monipuolinen, hyvin säilynyt ja ajallisesti kerroksinen kokonaisuus, joka kuvastaa sairaalarakentamisen suunnitteluperiaatteita sekä sairaanhoidon kehitystä 1920-luvulta 1970-luvulle.

Sairaala-alueen kokonaisuuteen kuuluu järjestelmällisen mielisairaalaverkon luomisen ensimmäistä vaihetta edustava 1920-luvun piirimielisairaala, 1950-1960-luvulla rakennettu ns. B-mielisairaala sekä 1970-luvulla rakennettu keskussairaala.

1920-luvulla rakennettu entinen piirimielisairaala eli Törnävän sairaala sijaitsee Törnävän kartanon entisen Ruutitehtaan puiston vieressä, lähellä Seinäjoen rantaa. Alueella on puistomainen ilme. Sairaalan rakennukset on sijoitettu alueen halki kulkevan Björkenheimin puistotien varrelle aksiaaliseen sommitelmaan. 1920-1950-luvulla rakennettuja sairaalarakennuksia ja niihin liittyviä talous-, hallinto- ja yhteisöllisiä rakennuksia on alueella yhteensä 29. Entinen piirimielisairaala toimii Seinäjoen keskussairaalan sairaalaosastona. Seinäjoen keskussairaalan 1970-luvulla rakennettu kokonaisuus sijaitsee vanhan sairaala-alueen länsipuoleisella metsäalueella.

Entisen piirimielisairaalan kolme päärakennusta sijaitsevat rivissä, rakennusten pääjulkisivut Huhtalantien ja joen suuntaan. Keskimmäiselle päärakennukselle johtaa koivukuja ja ns. C-rakennukselle vanha syreenikuja. Rakennukset ovat niukkailmeistä 1920-luvulle tyypillistä laitosarkkitehtuuria. U-kirjaimen muotoinen sairaala edustaa huonetiloiltaan ja osastojaoltaan ensimmäisiä nykyaikaisia yleissairaaloita.

Sairaala-aluetta leimaavat puuistutuksin reunustetut puistokäytävät ja tielinjat. Puistikoissa ja pienissä metsäsaarekkeissa on aikoinaan sijainnut useita virkistyspaikkoja. Talousrakennukset, joista osa on purettu, sijaitsevat päärakennusten länsipuolella. Huhtalantien itäpuolella sijaitsevat entiset puutarhurin talo ja ylilääkärin asuinrakennus.

Seinäjoen itäpuolelta sairaala-alueelle johtaa 1922 rakennettu betonisilta, jota kutsutaan nykyään Björkenheimintien sillaksi.

Vanhan sairaala-alueen eteläreunalla sijaitsee kolmen 1950-luvulla rakennetun lääkärien asuintalon ryhmä ja niiden eteläpuolella Koskenalan sairaalan eli entisen B-sairaalan rakennuksia 1950- ja 1960-luvun vaihteesta. Sairaaloiden välisen pitkän koivukujan länsipuolella on sairaalan entinen peruna- ja kasvimaa.

Törnävän sairaalan ja Kyrkösjärven väliin rakennettu Seinäjoen keskussairaala on rakennettu harjanteelle maaston muotoa seuraten pohjois-eteläsuunnassa. Sairaala-alueen ryhmityksessä on myös huomioitu viereisen vanhan sairaala-alueen asemakaava. Keskussairaalan enimmillään nelikerroksiset rakennukset kiertyvät sisäpihojen ympärille ja niiden ulkoseinät on päällystetty valkoisella sileällä valkobetonielementillä. Portaiden kohdalla elementit ovat keltaiset. Teräsbetonirunko on pääosin paikalla valettu.

Keskussairaalaan liittyy kolme henkilökunnan asuinkerrostaloa sekä alun perin päiväkodiksi valmistunut rakennus. Sairaalan 2000-luvun laajennuksiin lukeutuvat B-rakennus ja T-rakennus.
 
Historia
Mielisairaanhoidosta 1889 annettu keisarillinen asetus katsoi hoidon valtion tehtäväksi, mutta oikeutti kuntainliitot perustamaan omia mielisairaaloita. Seinäjoen alueen suomenkielisten kuntien yhteisen piirimielisairaalan perustamisesta sovittiin 1913, ja sairaala päätettiin rakentaa Seinäjoelle 1915.

Törnävän sairaalan ensimmäiset suunnitelmat laati yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti E.A. Kranck. Rakentaminen ei kuitenkaan käynnistynyt ja 1920 pidettiin jälleen kuntien yhteinen edustajakokous. Piirimielisairaalan piirustukset tilattiin arkkitehti Axel Mörneltä ja suunniteltujen sairaspaikkojen määrää nostettiin 60:sta sataan. Jo aiemmin valitun sairaalan alue oli noin seitsemän hehtaarin suuruinen metsien ympäröimä hiekkakangas. Alueeseen sisältyi myös hyvää viljelysmaata sairaalan pelloiksi.

Törnävän sairaala toimi ensin nimellä Seinäjoen Piirimielisairaalat ja vähän myöhemmin nimellä Seinäjoen Piirisairaala. Kaikki sairaalarakennukset rakennettiin 1923-1931; ensimmäinen sairaalarakennus valmistui 1923, toinen 1924-1925 ja kolmas 1930. Osastot kaatumatautisia ja tylsämielisiä varten valmistuivat 1928 ja 1929. Suurimman osan sairaalan rakennuksista samoin kuin mm. alueelle johtavan sillan urakoi Oy Constructor Ab, joka oli rakentanut myös useita muita mielisairaaloita Suomessa.

Arkkitehtitoimisto Cedercreutz ja Railo suunnitteli Törnävän sairaalan 1950-luvulla valmistuneita rakennuksia, joihin lukeutui mm. hallintola, sairaalan kappeli ja useita henkilökunnan asuinrakennuksia.

Vuoden 1953 mielenterveyslain tuomien muutosten myötä laitoksen nimi muutettiin Seinäjoen keskusmielisairaalaksi. Mielisairaalat jaettiin lain perusteella A- ja B-mielisairaaloihin, joista jälkimmäisissä hoidettiin krooniset ja rauhalliset potilaat. A-sairaaloiden katsottiin olevan keskussairaaloiden tasoisia niin rakennusten, henkilökunnan kuin lääketieteellisten menetelmien osalta. 1960-luvulla sairaalan nimi muuttui Törnävän sairaalaksi.

Seinäjoen keskussairaalan rakentamisesta järjestettiin 1970-1971 kutsukilpailu, jonka perusteella sairaalan sai suunniteltavakseen arkkitehti Veijo Martikainen. Törnävän sairaalan ja keskussairaalan yhteinen lämpökeskus rakennettiin ensimmäisenä 1974. Varsinaisen sairaalarakennuksen ensimmäinen rakennusvaihe valmistui 1977 ja loput 1970-luvun lopussa. Henkilökunnan asuinkerrostalot valmistuivat 1978-1979 ja henkilökunnan lasten päivähoitoa varten rakennettu satapaikkainen päiväkoti 1979.
 
Lisätietoa
M. Muoniovaara, Osakeyhtiö Constructor Aktiebolag 1917-1927. Helsinki 1927.

August Teräksinen, Seinäjoen piirisairaalat 1923-1932. Kymmenvuotiskertomus. Helsingissä 1933.

Waldemar Rantoja (toim.), Seinäjoen piirisairaala 1923-1948. Kaksikymmentäviisivuotiskertomus.

Martti Kaila, Mielisairaat ja vajaamieliset. Edwin Linkomies (toim.), Oma maa 5. osa. Porvoo 1959.

Alpo K. Rapila. Törnävän sairaala 1923-1973. Jyväskylä 1973.

Veijo Martikainen, Seinäjoen keskussairaala, Seinäjoki. Arkkitehti 3/1975 ja 1/1978.

Kaisu Rintala, Seurala on osa Seinäjoen kulttuurihistoriaa. Moniste. Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistys.

Olavi Piha ja Soili Venho, Terveydenhuollon vaiheita Etelä-Pohjanmaalla. Vaasa Oy Vaasa 1985.

Katariina Aho-Mantila, Törnävän sairaala 1974-1990. Gummerus kirjapaino Oy - Jyväskylä 2000.

Näytä lamppumme, loista yöhön. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Jyväskylä 2005.

Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
 
kohteeseen sisältyy:  sairaala, parantola;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema; taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Seinäjoen keskussairaala.

Seinäjoen keskussairaalan pääsisäänkäynti.

Törnävän sairaala.
 
Kartta: Törnävän sairaala ja Seinäjoen keskussairaala
 
© Museiverket 2009