Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Kustavi Varsinais-Suomi

Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta
Kuvaus
Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta on hyvin 1800-luvun merenkulun rakentamista kuvaava kohde.

Isokari rakentuu majakkamiesten pihapiiristä ja luotsikylästä. Majakka ja varsinainen satama ovat luotsikylässä. Rakennuskantaan kuuluu alun toistakymmentä asuinrakennusta, joista seitsemän on 1800-luvulta. Sylinterimäinen tiilinen majakka on betonoitu ja rakennus on maalattu punaisin ja valkein vaakajuovin. Majakan esikuvana on todennäköisesti ollut Kronstadtin edustalla oleva Tolhubinin majakka. Majakka toimii nykyisin sähköisenä automaattimajakkana.

Isokarin vanha luotsitupa on rakennettu 1857 ja se on Saaristomeren parhaiten säilyneitä. Uusi 1965 rakennettu luotsiasema on luonteva osa rakennuskantaa. Majakanvartijoiden asuinrakennukset on suunniteltu Intendentinkonttorissa ( C.L. Engel, A.W. Arppe).

Isokarin kylämiljöön rakennuskannan pääosan omistavat luotsien jälkeläiset. Venevajat on tehty vanhan perinteen mukaisesti, korjaten tarpeen mukaan ja uudelleen rakentaen. Rantakalliolla näkyy luotsien kaivertamia veden pinnan tason merkkejä.
 
Historia
Isokariin päätettiin rakentaa majakka vuoden 1809 jälkeen ohjaamaan uutta Ruotsin saariston kiertävää purjehdusreittiä Pohjanmaalta Itämerelle. Majakkatornin suunnitteli luotsimajuri Gustaf Brodd ja se rakennettiin 1831-1836. Majakan yhteyteen rakennettiin myös muuta rakennuskantaa 1800-luvun alussa. Majakka valaistiin kun uuden meriväylän mittaus ja viitoitus valmistuivat 1838. Majakka sai nykyasunsa ja sitä korotettiin kuudella metrillä 1890-luvulla.
 
Lisätietoa
Iisakki Laati, Suomen Luotsi- ja majakkalaitoksen historia 1808-1946. 1946.

Ari Uino, Engelin johtaman intendentinkonttorin majakkasuunnitelmat. Suomen Museo 1979.

Juhani Karilas, Majakka. Suomen vanhimmista majakoista. Arkkitehtuurihistorian jatkokurssin harjoitustyö TKK 1982.

Seppo Laurell, Suomen majakat. Nemo. Merenkulkulaitos 1999.

Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009.
https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/merivaylien-rakennusperinto.pdf (haettu 21.9.2018).

Seppo Laurell, Valo merellä - Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906. Finlands fyrar. John Nurmisen Säätiö. John Nurminens Stiftelse. Porvoo 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  luotsiasema; majakka;
ympäristön nykyluonne:  merialue;
 
Isokarin majakka. Harri Nyman 1999
Isokarin majakka. Harri Nyman 1999.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009