 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Kuopio | Pohjois-Savo | |
Kuopion satama-alue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kuopion satama-alue | ||
| Kuvaus | ||
| Kuopion satama-alue eri-ikäisine rakennuksineen ja satamarakennelmineen on erinomainen esimerkki sisämaan rantakaupungin satamasta, jolla on ollut keskeinen merkitys kaupungin synnylle ja kehitykselle.
Tulli- ja pakkahuone, satamakonttori, laiturit ja Satamapuisto valottavat kaupungin historiallista merkitystä sisävesiliikenteen keskuksena. 1880-luvulta alkaen rakentuneet punatiiliset myllyrakennukset tuovat satama- ja kaupunkikuvaan teollistumisen ajan lisän. Myllyt olivat järviliikenteen valtakaudella keskeinen osa Kuopion sisääntulojulkisivua, jota nyt niiden eteen 1930-40-luvulla rakennetut mittavat osuusliikkeiden funkisrakennukset hallitsevat. Satama-alue rajautuu Satamakatuun, joka puolestaan on Kuopion vanhan ruutukaava-alueen rannan puoleinen raja. Satamakadulla on säilynyt yhtenäinen, vanhaa Kuopiota edustava puutalorivistö. Viime vuosikymmenille asti Satamakatu on erottanut asuinkorttelit satama-alueen liikenteelle, kaupankäynnille ja tuotannolle varatusta alueesta. |
||
| Historia | ||
| Kuopio perustettiin 1775 Kustaa III määräyksestä Koljonniemen paikalle. Kuopion ensimmäisessä asemakaavassa niemi oli osoitettu rantatorin tulevaksi paikaksi, sillä niemen ranta soveltui venerannaksi.
Kallaveden rantaviiva ulottui nykyiselle Satamakadulle asti, kunnes satama-alue muodostettiin täyttämällä. Syynä täyttöön olivat Saimaan kanavan valmistuminen ja 1854 Kuopion saamat tapulikaupunkioikeudet. Täytetylle satama-alueelle toreineen ja altaineen nousi liikennettä ja kauppaa palvelevia rakennuksia: tulli- ja pakkahuone, makasiineja, satamakonttori. Koljonniemellä oli teollisuutta 1700-luvun lopulta asti, sillä sinne rakennettiin kruunun viinanpolttimo. Teollistumisen vaiheessa satama-alueelle kehittyneistä tuotantolaitoksista merkittävin on 1860-luvun lopulta alkaen paikalla toiminut Raninin mylly. Viinanpolttimon kivikellari on osa Raninin eri vaiheissa laajentuneita teollisuusrakennuksia. Rautatie hallitsi satama-alueen liikennettä vuoden 1900 vaiheilta alkaen. Satamatorilla käytiin etupäässä kesäkauppaa. 1920-luvun alussa kaupankäynti torilla päättyi ja 1930-luvulla Rantatori muutettiin Satamapuistoksi. Koljonniemen purjelaiva-aikakauden rantamakasiinit ja satama-allas väistyivät 1930-luvulta lähtien keskusosuusliikkeiden OTK:n ja SOK:n suurten konttori- ja varastorakennusten sekä niihin liittyvien rautatiejärjestelyiden alta. Satama-alueen rakennuksista ja niiden suunnittelijoista mainittakoon: Tulli- ja pakkahuone 1860, C.A. Edelfelt, laajennus 1889. Satamakonttori 1879, F. Öhmann. Raninin myllyn tiilisen tehdaskokonaisuuden rakennusvaiheita: 1883 Evert Lagerspetz, 1891 Werner Polón, 1921 Juho Nykänen. Varastokadun osuusliikkeiden ja keskustukkukauppojen rakennukset: Savo-Karjalan tukku 1939, P. Saarema. SOK:n konttori- ja varastorakennus 1941, SOK:n rakennusosastossa Erkki Huttunen / Paavo Riihimäki. OTK:n rakennus 1936, N. Pulkka ja Georg Jägerroos. Useimpien rakennusten käyttötarkoitukset ovat muuttuneet tai muuttumassa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Järviliikennettä Pohjois-Savossa. Kuopion museo 1978.
Kirsti Kovanen, Leena Saraste, Arkkitehtuuri Itä-Suomessa. Meijän miljöö 1989. Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma 1995. Teija Ahola, SOK:n Kuopion konttori- ja varastorakennus 1939-1942. Rakennushistoriaselvitys 2005. Helena Riekki, Kuopion kaupungin rakennushistoria. Kaupungin rakentamisvaiheita vuodesta 1875. Kuopion historia 6. Kuopio 2005. Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten. Pohjois-Savon liitto 2006. Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy, Raninin mylly. Rakennushistoriaselvitys ja tuotantoprosessin dokumentointi 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: matkailurakennus; muu tuotantorakennus; mylly; puisto; satama; satama; tulli- ja pakkahuone; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Osuusliike ja mylly Kuopion satama-alueella. Pekka Lehtinen 2006. |
Tulli- ja pakkahuone Kuopion satamassa. Pekka Lehtinen 2006. |
Kuopion satamakonttori. Pekka Lehtinen 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV