Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Suonenjoki Pohjois-Savo

Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja ratavartijan talo

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja ratavartijan talo
Kuvaus
Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen kuvastaa kirkonkylän muodostumista liikenteen ja talouden solmukohdaksi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Suonenjoen kirkko laajoine puistoineen, Savon radan rautatieasema ja Asemakadun liikekorttelit muodostavat eheän, kaupungin kehitysvaiheita kuvastavan kokonaisuuden.

Asema, joka on Oulun radan pienen aseman piirustusten mukainen, sijaitsee Suonenjoen kirkonkylän vanhassa keskustassa kirkon lähituntumassa. Se on tyypillinen maaseutuasema, jossa asemapihan lisäksi on asuinalue ja pieni veturitalli. Suonenjoen rautatieasemalta erkanee Iisveden satamarata saha- ja tehdasalueelle Iisveden rannalle. 1920-luvun arkkitehtuurille ominainen ratavartijan talo sijaitsee kapean Suontienselän rannan tuntumassa.

Asemakatu liikerakennuksineen perustuu arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin 1921 Suonenjoen taajaväkistä yhdyskuntaa varten tekemään asemakaavaan.

Puinen päätytornillinen pitkäkirkko on rakennettu 1865. Asemapuisto liittyy kirkkoa ympäröivään puistoon.
 
Historia
Suonenjoen alue erotettiin Pieksämäen seurakunnasta omaksi rukoushuonekunnaksi 1781 ja kappeliksi 1795. Rautalammin seurakuntaan Suonenjoki liitettiin 1811. Omaksi seurakunnaksi Suonenjoki itsenäistyi 1870. Kirkko valmistui 1865 ja sen suunnitteli F. Öhman. Tapuli valmistui 1823.

Savon rata rakennettiin 1887-1889. Suonenjoen IV luokan asemarakennus valmistui 1889 Knut Nylanderin tekemin suunnitelmin. Rakennusta laajennettiin 1899 ja 1915. Suonenjoen kunnassa oli parhaimmillaan kuusi liikennepaikkaa, joista kirkonkylän asema Suonenjoki oli vilkkain. Savon radan ja Iisveden haararadan valmistuminen 1889 sekä lähivesien kanavoinnit tekivät Suonenjoesta keskuspaikan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Kirkonkylästä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta 1923, kauppala 1967 ja kaupunki 1977.
 
Lisätietoa
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920- Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

Jari Ropponen, Suonenjoen historia. Pitäjien takamaasta mansikkakaupungiksi. Suonenjoen kaupunki 1993.

Iiris Koivula, Suonenjoen keskustan ja Iisveden kulttuuriympäristö. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Kuopio 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  kauppa- ja liikerakennus; kirkko; kylä; liikenteenrakennus; puisto; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Suonenjoen kirkon tapuli on osa valtakunnallisesti merkittävää kokonaisuutta, vaikka se jää RKY 2009 -inventoinnissa tehdyn kulttuuriympäristörajauksen ulkopuolelle.
 
Suonenjoen rautatieasema. Soile Tirilä 2006
Suonenjoen rautatieasema. Soile Tirilä 2006.
Suonenjoen rautatieasema-alueen asuinrakennuksia. Soile Tirilä 2006
Suonenjoen rautatieasema-alueen asuinrakennuksia. Soile Tirilä 2006.
Suonenjoen kirkko. Soile Tirilä 2006
Suonenjoen kirkko. Soile Tirilä 2006.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009