Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Kuopio Pohjois-Savo

Kuopion rautatieympäristöt

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kuopion rautatieympäristöt
Kuvaus
Maljalahden pohjukassa oleva, Pohjolan- ja Kullervonkatuihin rajoittuva ns. vanhan aseman alue on Kuopion ensimmäisen aseman paikka. Asemarakennus on purettu, mutta jäljellä on joukko asuinrakennuksia talousrakennuksineen, veturitalli, paja sekä konepajarakennukset.

Kuopion nykyinen, 1934 valmistunut, funktionalistista rautatiearkkitehtuuria edustava asema sijaitsee vajaan kilometrin päässä länteen radan eteläpuolella. Asemalla on rautatiearkkitehtuuriin kuuluva pitkä laiturikatos.
 
Historia
Rautatien paikka Kuopion kaupungissa määräytyi lopullisesti 1886, jolloin ensimmäinen rautatieasema sijoitettiin Lahdentaan kaupunginosaan, lääninvankilan itäpuolelle. Näin asema sijoittui lähelle höyrylaivasatamaa. Rautatien rakentaminen katkaisi osin kaupungin laajentumistien pohjoiseen. Savon rata avattiin Kouvolan ja Kuopion välillä liikenteelle syksyllä 1889. Radan jatkamisesta pohjoiseen Kajaaniin järjestettiin yleinen rautatiekokous keväällä 1895. Kuopion pohjoispuolella Kallaveden ylitys merkitsi suurinta siihen asti tehtyä pengerrystyötä Suomessa: neljän kilometrin matkalle tehtiin pengertä kaikkiaan yli 2 km. Kuopion ja Iisalmen välinen rataosuus avattiin 1902 ja rata Kajaaniin valmistui 1904. Kuopio oli alunperin ainoa II luokan asema Savonradalla.

Kuopion uusi, 1934 valmistunut, asemarakennus sijoitettiin ruutukaava-alueen pohjoisreunaan, ratapihan länsipuolelle. Osittain kaksikerroksisen rautatieasemarakennuksen suunnittelivat Valtionrautateiden arkkitehdit J. Ungern ja Thure Hellström. Asemarakennukseen liittyy radan alittava tunneli sekä laiturirakennus. Asemarakennus rakennettiin1932-1934 hätäaputöinä.

Kuopion konepaja perustettiin viimeisenä ratakohtaisena konepajana Savon radan valmistumisvuonna 1889. Konepajaa laajennettiin 1800- ja 1900-luvun vaihteessa sekä 1932 ja 1982. Vuonna 1932 valmistui uusi rakennus veturien korjausta varten ja vanha konepaja purettiin. Viipurin luovuttaminen vaikutti suuresti Kuopion konepajan toimintaan, sillä sinne siirrettiin osa toiminnoista. Konepajan työntekijämäärä kaksinkertaistui 1939-44 välisenä aikana. Kuopion konepajan toiminta päättyi 2000-luvun alkupuolella.
 
Lisätietoa
Sirkka Valanto, Rautateiden arkkitehtuuri. Asemarakennuksia 1857-1941. Suomen rakennustaiteen museo 1984.

Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

Mauri Mönkkönen, Kuopion historia VII. Kuopio 1996.

Kuopion kulttuuriympäristö - strategia ja hoito-ohjeet. Kuopion kaupunki 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  liikenteenrakennus; liikenteenrakennus; muu teollisuusrakennus;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Kuopion rautatieaseman laiturikatos, taustalla asemarakennus. Timo-Pekka Heima 2006
Kuopion rautatieaseman laiturikatos, taustalla asemarakennus. Timo-Pekka Heima 2006.
Kuopion rautatieaseman laiturikatos. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Jepuliini 2018
Kuopion rautatieaseman laiturikatos. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Jepuliini 2018.
Kuopion rautatieasema. Pekka Lehtinen 2007
Kuopion rautatieasema. Pekka Lehtinen 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009