 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Lieksa | Pohjois-Karjala | |
Pankakosken tehdas- ja asuntoalueet |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pankakosken tehdas- ja asuntoalueet | ||
| Kuvaus | ||
| Pankakosken tehdas- ja asuinalueen monivaiheiseen rakentamiseen sisältyvät sekä vanha ruukkimiljöö että metsäteollisuuden käynnistyminen ja kehittyminen 1900-luvulla.
Pankosken kartonkitehtaan perustamisvaiheen rakennuksia, vuonna 1912 valmistunutta punatiilistä hiomoa ja kartonkitehdasta voimala- ja hörykattilalaitoksineen on laajennettu ja muokattu useassa vaiheessa aina viime vuosiin asti. Myös Väinö Vähäkallion suunnitelmien mukaan 1930-luvulla rakennettua konttoria on laajennettu kahdesti. Lieksanjoen valjastanut Pankakosken voimalaitos on Alvar Aallon tuotantoa vuodelta 1962. Kosken alajuoksulla 1936-1947 toimineen rulla-aihiotehtaan alue on varastoalueena. Kosken partaalla 1820-luvulta vuoteen 1902 toimineen harkkohytin ajasta ovat tehdasalueella enää kertomassa 1900-luvun alusta peräsin olevat, entiset tehtaan isännöitsijän ja teknisen johtajan asuinrakennukset sijaitsevat tehtaanpuistossa. Ruukin rakennuttamista työväenasuinalueista on säilynyt Heittopelto, jonne ruukki rakensi 1890-luvulla kahdeksan asuinrakennusta. Hangaspuron ja Rasivaaran asuinalueet ovat kehittyneet tehtaan työväen asutuksena, ensin mainittu 1880-luvulta ja jälkimmäinen 1920-luvulta alkaen. Vaaran korkeimmalla kohdalle, Ohjastien eteläpuolelle, yhtiö rakennutti yhtenäisen asuinalueen välirauhan aikana. Tehtaiden itäpuolella sijaitsevat yhtiön työväenasuinalueet Puroniemi ja Voimakylä. Puroniemi on tehtaan ylemmille toimihenkilöille 1940-luvulla valmistunut omakotitaloalue, jota on 1950-luvulla täydennetty. Voimakylä on syntynyt kahdessa vaiheessa 1950- ja 1960 -luvulla Lieksanjoen voimalaitosrakentamisen yhteydessä. Niskan (Pankalammen) laaja alue on jälleenrakennuskauden omakotialue. |
||
| Historia | ||
| Pankakosken harkkohytti aloitti toimintansa 1820-luvulla. Aikoinaan maamme huomattavimpiin harkkohytteihin kuuluneen ruukin tuotantorakennuksista viimeiset purettiin 1903 ja paikalle perustettiin puuhiomo. Yhtiön osti 1909 W. Gutzeit & Co, jolle kauppa merkitsi uuden toimialueen valtaamista. Pankakoskella aloitettiin kartonginvalmistus 1912 ja tehdas oli jo 1915 Suomen suurin valkoisen kartongin tuottaja. Pankakoski toimi itsenäisluontoisena yhtiönä vuoteen 1927, jolloin se liitettiin lopullisesti Enso-Gutzeit Oy:n. Nykyinen Stora Enson Pankakosken tehdas tuottaa edelleen hioke- ja sellukartonkia. | ||
| Lisätietoa | ||
| Erkki Vaalama, Pankakosken kartonkitehdas 1912-1987. Imatra 1987.
Seppo Järvinen, Harkkoraudasta kartonkiin. Pankakosken tehtaat 1909-1939. Enso-Gutzeit Oy Historia ja perinnejulkaisuja 7. Imatra 1991. Jorma Ahvenainen, Enso-Gutzeit Oy I-II. Jyväskylä 1992. Irmo Björn, Enon historia 1860-1967. Enon kunta - Enon seurakunta 1994. Harri Kuivalainen. Pankakosken kulttuuriympäristön hoito-ohjelma. Lieksan kaupungin kaavoitusosasto 1995 (moniste). Enso Oy:n rakennuskannan inventointi, Henrik Wager. Inventointiraportti 1997. Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaupungin asuintalo; puunjalostustehdas; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Pankakosken ruukin patruunan talo. Ulla-Riitta Kauppi 1995. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV