KARTSÖK |
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
Mikkeli | Etelä-Savo | |
Mikkelin hallitustori ympäristöineen |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Mikkelin hallitustori ympäristöineen |
Kuvaus | ||
Mikkelin hallitustori rakennuksineen ja akselinäkymineen kuvastaa autonomian ajan asemakaavallista suunnittelua, jolla korostettiin läänin pääkaupungin asemaa. Hallitustorin, Kirkkopuiston ja niiden välisen korttelin rakentaminen perustuu yli-intendentti C.L. Engelin 1837 laatimaan asemakaavaan, jossa läänin pääkaupungin julkiset rakennukset on sijoitettu vyöhykkeeksi kaupungin keskelle.
Hallitustorin länsilaidan mittainen lääninhallituksen rakennuskompleksi muodostuu kaksikerroksisesta empirerakennuksesta, siihen 1890-luvulla liitetyistä kahdesta yksikerroksisesta siipiosasta, kahdesta kulmarakennuksesta ja yhdyskäytävistä. C.L. Engelin suunnitteleman, 1843 valmistuneen lääninhallituksen perusrunko muistuttaa pohjaratkaisultaan kaksi vuotta aiemmin valmistunutta, myös Engelin suunnittelemaa Hämeenlinnaan lääninhallitusta. Lääninhallituksen pienet lisärakennukset on rakennettu arkistoa varten 1890-luvulla. Lääninhallituksen viereinen kulmatalo on yli-intendentti E.B. Lohrmannin suunnittelema maanmittauskonttori vuodelta 1849. Sen vastaparina on samaa arkkitehtuuria edustava, Rakennushallituksessa 1938 suunniteltu lisärakennus. Torin eteläreunalla on puiden ja aukioiden ympäröimä arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema Mikkelin kaupungintalo vuodelta 1912. Sodan pommitusten jälkeisissä korjauksissa rakennusta on korotettu. Torin kulmassa on kaksi edustavaa funktionalismin kauden liikerakennusta: Jamankulma vuodelta 1938 (Martti Välikangas) ja Osuuskauppa Suur-Savon hotelli- ja liiketalo vuodelta 1940 (Arthur Elg). Alkuperäisessä asemakaavassa torin ja Kirkkopuiston välisen korttelin läpi kulkeva kuja oli reunustettu markkinakojuilla. Tätä rakennetta jatkaa korttelin sisään "pikkutorille" sijoitettu matalien rakennusten ympäröimä linja-autoasema vuodelta 1934, joka on arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema. Korttelin torin puoleiseen laitaan rakennetut linja-autoaseman porttirakennukset vuodelta 1930 (Aarne Ekman) noudattavat Engelin asemakaavan ideaalia antaen torille voimakkaan aksiaalisen ilmeen. Entisen linja-autoaseman pohjoispuolella kaupunkitila jatkuu koivuin istutettuna Kirkkopuistona, joka sijaitsee Savilahden kirkon vanhan hautausmaan paikalla. Puistossa on 1897 Mikkelissä pidettyjä laulujuhlia varten rakennettu soittolava. Kirkkopuiston vieressä on empirekaudelta peräisin oleva lääninsairaalan rakennusryhmä. Monessa jaksossa 1840-luvulta lähtien rakentunut Mikkelin keskussairaalan laitoskortteli tarjoaa monipuolisen ja edustavan sarjan suomalaisen sairaalarakentamisen kehityspiirteitä 1800-luvun alkupuolelta 1900-luvulle. Mikkelin kaupunkiseurakunnan kirkkoa, myöhemmin Tuomiokirkkoa, ei rakennettu Engelin asemakaavan osoittamalle paikalle Kirkkopuistoon, vaan kaupungin ruutukaavan poikittaisakselin muodostavan Hallituskadun päätteeksi. Päätytornillinen pitkäkirkko on peittämättömästä tiilestä rakennettu. Toria sivuavan Hallituskadun toisena päätteenä on rautatieasema. |
||
Historia | ||
Saimaan rannalla sijaitsevan Mikkelin torin alue toimi sotaväen harjoituskenttänä vuosien 1721 ja 1809 välillä. Vuoden 1831 lääniuudistus vauhditti Mikkelin kaupungin perustamista, mistä oli tehty ensimmäinen päätös jo 1827. Mikkeli valittiin Kymenkartanon läänin pohjoisosasta muodostetun Mikkelin läänin pääkaupungiksi, kun aiempi hallintokeskus Heinola todettiin sijainniltaan syrjäiseksi. Mikkelin kaupunki perustettiin 1838.
Kaupungin rakentamisen pohjana oli Intendentinkonttorin arkkitehti C.L. Engelin kaava vuodelta 1837. Asemakaavassa kaupungin keskustaa hallitsi julkisten rakennusten vyöhyke, jonka myös lääninmaanmittauskonttorin päällikkö F.F. Gyldén oli esittänyt omassa kaavasuunnitelmassaan. Keskustaan kaavoitettiin kaksi suurta aukiota, hallinto- ja kauppatori sekä kirkkotori. Näitä yhdisti markkinakojuin reunustettu katu kaupunkikuvallisina päätteinään kirkko sekä hallintotorin etelälaidan raatihuone. Julkisten toimintojen vyöhykkeeseen sijoitettiin Engelin suunnitelmassa raatihuone, lääninhallintorakennus sekä maaherran residenssi, kirkko, koulutontti sekä pohjoisimpana lääninsairaala. Torista muodostui Mikkelin hallitusaukio, kun lääninhallituksen rakennus valmistui torin länsilaidalle 1843 C.L. Engelin suunnitelmin. Lääninhallitusta reunustavat kulmarakennukset vuosilta 1849 ja 1938 yhdistettiin 1960-luvulla betonirakenteisilla käytäväosilla lääninhallituksen taloon. Käytävät korvattiin lasilla 1993, jolloin myös poistettiin lääninhallituksen torinpuoleiselle sivulle 1930-luvulla lisätty pääovi ja palautettiin ikkuna alkuperäiselle paikalleen. Kirkkopuiston paikalla sijaitsi Savilahden pitäjän kirkko ja hautausmaa vuodesta 1754 aina kirkon paloon asti 1806. Uusi kirkko, Mikkelin maaseurakunnan kirkko, rakennettiin kirkonkylän ulkopuolelle. Kirkkopuistoon istutettiin 1845-1851 kaikkiaan 168 koivua. Puistossa toteutettiin restaurointi 2003-2004. Arkkitehti C. L. Engelin johdolla Intendentinkonttorissa suunniteltu Mikkelin lääninsairaalan rakennusryhmä valmistui 1843 Porrassalmenkadun (aiemmin Nikolainkadun) varrelle. Rakennusryhmä käsitti päärakennuksen ja kaksi sivurakennusta sekä taloudenhoitajan asuinrakennuksen. Sairaala-alueen rakentuminen jatkui 1880-luvun alkuvuosina, kun Yleisten rakennusten ylihallituksessa suunniteltu puinen mielisairaiden vastaanottorakennus valmistui Mannerheimintien varrelle. Lääninsairaalaa laajennettiin 1934 lääkintöhallituksen rakennusosaston arkkitehti Jussi Paatelan suunnitelmin. Keskussairaalan perustamisen jälkeen korttelin sairaalarakentaminen jatkui aiempaa suurimittakaavaisempana: laajennusosia valmistui 1960-luvulla, 1980-luvulla ja 2007. Mikkelin kaupunkiseurakunnan perustamisesta tehtiin päätös 1891 ja Mikkelin tuomiokirkko rakennettiin 1896-1897 arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmin. Tuomiokirkoksi se vihittiin jatkosodan jälkeen, kun piispanistuin siirrettiin Viipurista Mikkeliin. Mikkelin tori kivettiin 1979 ja toria kolmella sivulla kiertävät kaksoisrivi-istutukset uusittiin 1998-1999. Torin uudistus alkoi 2009. Linja-autoasema siirtyi torin pohjoispuolisesta korttelista uuteen matkakeskukseen 2007. Korttelin uudistamista kauppakeskuksen käyttöön on suunniteltu. |
||
Lisätietoa | ||
Erkki Kuujo, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Mikkeli 1971.
Trästäder i Finland. Den nordiska trästaden. 1972. Stadsplanering i finska trästäder. Den nordiska trästaden 12. 1972. Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984. Henrik Lilius, Mikkelin asemakaavoitus. Mikkelin lääninhallituksen talo. Mikkelin lääninsairaala. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelykatalogi. Helsinki 1990. Riitta Nikula, Mikkeli ja Martti Välikangas. Martti Välikangas 1893-1973 arkkitehti. Abacus 4. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja. 1993. Pirkko Nuotio-Myllys, Mikkelin lääninhallitusrakennus. 1994. Kyösti Väänänen, Serafimiritarien lääninlasaretista kuntayhtymän keskussairaalaksi. Heinolan-Mikkelin lääninsairaala - Mikkelin keskussairaala 1795-1845-1965-1995. Mikkeli, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1995. Helena Riekki, Mikkelin tuomiokirkko. Mikkeli 1997. |
||
kohteeseen sisältyy: kaava-alue; kauppa- ja liikerakennus; kaupungintalo; kirkko; liikenteenrakennus; muu hallintorakennus; tori; | ||
ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||