 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Rantasalmi | Etelä-Savo | |
Rantasalmen kartanot |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Rantasalmen kartanot | ||
| Kuvaus | ||
| Rantasalmen kartanot on historiallisesti merkittävä ja pitäjän kulttuurimaisemaa muovannut kartanokulttuurin ilmentymä varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolella. Rantasalmen kartanot ovat osa laajempaa Savon kartanot kokonaisuutta, johon kuuluvat Rantasalmen lisäksi Joroisten ja Juvan kartanot. Kartanot keskittyvät Haukiveden etelärannan tuntumaan ja 1781-1818 toimineen Haapaniemen kadettikoulun ympäristöön.
Rantasalmella on Joroisten tapaan joukko kartanotiloja, joiden päärakennuksilla on huomattavaa rakennushistoriallista merkitystä, ja joiden rakennusryhmillä on tärkeä asema maisemassa. Rouhialan, Maantien Pesolan eli Huvilan, Vaahersalon, Rantakartanon, Putkisalon, Kopsanhovin, Ilohovin ja Pyyvilän sekä Parkun kartanot rakennuksineen ovat vaikuttaneet pitäjän kulttuurimaiseman kehitykseen ja kartanoiden usein poikkipäätyiset päärakennukset ovat merkittävä lisä alueen rakennuskulttuurissa. Joroisten Kerinsalonsaarta kohti työntyvän pitkän Haapaniemen kärjessä on sijainnut Haapaniemen kadettikoulu. Niemessä nykyisin sijaitsevan tilan ympärillä levittäytyy laaja avoin pelto- ja järvimaisema. Kadettikoulun paikalla on muistona kivijalka ja muistopatsas. |
||
| Historia | ||
| Etelä-Savossa oli 1560-luvulla kymmenen kartanoa, joista Tuusmäki, Mattila, Korppila, Hartikkala ja Hakojärvi sijaitsivat Rantasalmella. Seuraavan vuosisadan alkupuolella Savon kartanoiden lukumäärä laski neljään. Läänitetyt tilat peruutettiin 1680-luvulla ja muodostettiin ratsutiloiksi ja sotilasvirkataloiksi.
Savon kartanokulttuurin kukoistuskaudella 1760-1860 kartanoita oli siviilivirkamiesten ja upseerien omistuksessa yli sata. Savon ja sitä kautta Rantasalmen kartanoiden synty 1700-luvulla liittyy Haapaniemen kadettikoulun toimintaan. Upseerit hankkivat kartanotiloja Rantasalmen lisäksi lähiympäristön pitäjistä Joroisilta ja Juvalta. Monet kartanorakennuksista on peräisin kuitenkin vasta autonomian ajalta 1800-luvun alkupuolelta. |
||
| Lisätietoa | ||
| Eva Christina Mäkeläinen, Säätyläisten seuraelämä ja tapakulttuuri 1700 luvun jälkipuoliskolla Turussa, Viaporissa ja Savon kartanoalueella. Historiallisia tutkimuksia 86. 1972.
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984. Ann-Marie Åström, Sockneboarne. Herrgårdskultur i Savolax 1790-1850. Folklivsstudier XIX. SLS 585. 1993. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV