KARTSÖK |
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
Lappeenranta | Etelä-Karjala | |
Lappeen kirkko |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lappeen kirkko |
Kuvaus | ||
Lappeen kirkko on maamme ainoa 1700-luvulta säilynyt kaksoisristikirkko eli kahtamoinen.
Keskellä Lappeenrannan kaupunkia Valtakadun varrella sijaitsevassa kirkossa on itäsuomalaiseen tapaan ulospäin kapenevat ristivarret. Keskitilaa rajaavat ristikkäin menevät pitkittäiset ja poikittaiset sidehirret. Kahdeksankulmainen välikattokupoli nousee kahdessa jaksossa. Lars Petterssonin mukaan kyseessä on "poikkeuksellisen komea ja samalla uskalias mutta tuskin erityisen kaunis rakennelma, joka on sallinut epätavallisen laajan, lamasalvosseinien varaan tehdyn yhtenäisen holvauksen ilman pystytukien apua". Uusgoottilainen kellotapuli, jonka korkea ensimmäinen kerros on tiiltä, on vuodelta 1856 (E.B. Lohrmann 1852). Kirkon eteläpuolella olevan Keskuspuiston alueella on vanha hautausmaa 1700-luvulta sekä Helsingin Hietaniemen jälkeen maamme suurin sodissa 1939-1940 ja 1941-1944 kaatuneiden sankarihauta-alue, jonne on haudattu 1 508 sankarivainajaa. Alueella on useita sotien vainajille omistettuja muistomerkkejä. Wäinö Aaltosen tekemä punagraniittinen muistomerkki on paljastettu 1951. |
||
Historia | ||
Lappeen pitäjän ja kaupungin yhteisen seurakunnan edellinen kirkko sijaitsi linnoitusalueella vinosti kreikkalais-katolista kirkkoa vastapäätä. Puukirkko paloi salaman sytyttämänä 1790 ja uusi eli nykyinen kirkko rakennettiin Linnoituksen ulkopuolelle silloiseen Viipurin esikaupunkiin.
Kirkonrakentaja Juhana Salosen johdolla 1791-1792 rakennettu kirkko vihittiin sisustuksen valmistuttua 1794. Kirkko "gotisoitiin" arkkitehtien Edvard Dippellin ja Waldemar Backmanssonin laatimien suunnitelmien mukaan 1881. Tällöin myös sen kahdessa kerroksessa olleet ikkunat yhdistettiin. Nykyasuunsa kirkko restauroitiin 1929 arkkitehti Juhani Vikstedtin (Viiste) johdolla. Kirkon 1920-luvun pehmeäsävyinen sisäväritys on muuttunut räikeän siniseksi 1986 (Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala). |
||
Lisätietoa | ||
K. Kallio, Puoli vuosisataa. Lappeenrannan seurakunta 1913-1963. Lappeenranta 1964.
Lauri Putkonen, Lappeenranta, kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja alueet. Etelä-Karjalan museon julkaisut n:o 3 1977. Lappeenrannan merkittävät rakennukset. Lappeenrannan kaupunki, kaupunkisuunnittelutoimisto C4/1984. Veli-Matti Syrjö, Lappeen kihlakunnan historia II. Helsinki 1985. Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-1987. Lars Pettersson, Kirkkojen rakentaminen 1800-luvun alkukymmenille. Ars Suomen taide 4. Keuruu 1989. Aimo Vuorinen, Lappeenrannan kirkot. Lappeenrannan kilta 2001. Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Rakennettu Lappeenranta. Etelä-Karjalan museon julkaisusarja nro 28. Lappeenranta 2006. |
||
kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kellotapuli; kirkko; | ||
ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||