 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Mikkeli | Etelä-Savo | |
Mikkelin tarkka-ampujakasarmit |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Mikkelin tarkka-ampujakasarmit | ||
| Kuvaus | ||
| Mikkelin tarkka-ampujakasarmien alueella on säilynyt alkuperäinen asemakaavallinen muoto sekä rakennuskantaa. Tarkka-ampujakasarmi on Mikkelin entisen kasarmialueen vanhin ja parhaiten säilynyt osa.
Tarkka-ampujakasarmi sijaitsee hiekkakankaalla keskustan lounaisreunalla. Puiset yksikerroksiset empirerakennukset toteutettiin paviljonkiperiaatetta noudattaen kuten Vaasan ja Oulun tarkka-ampujakasarmitkin. Rakennusten lisäksi kasarmialueella on hoidettu puisto. Varsinaiset yksikerroksiset kasarmirakennukset on sijoitettu pareittain vastatusten kasarmialueen keskelle niin, että ne muodostavat kaksi neliömäistä sisäpiha-aluetta. Näiden välinen alue on alun alkaenkin istutettu puistoksi. Talousrakennukset, entinen varushuone, leipomo ja päällystön asuinrakennukset sekä erilaiset varastorakennukset ja päävartio on sijoitettu rajaamaan kasarmialuetta sivustoilta. Kasarmin sairaala-alue sijaitsee miehistökasarmien muodostaman akselin päätteenä. Siitä on jäljellä vain Välskärin talo ja Aliupseeriklubin rakennus. Kasarmin porttia vastapäätä on sotilaskodiksi rakennettu klassistinen puutalo. |
||
| Historia | ||
| Vuonna 1878 säädetyn asevelvollisuuslain mukaan maahan perustettiin kahdeksan tarkka-ampujapataljoonaa. Ne sijoitettiin läänien pääkaupunkeihin. Niistä kuudes oli Mikkelin Tarkk`ampuja Pataljoona. Lisäksi lääniin perustettiin neljä reservikomppaniaa, joiden sijoituspaikoiksi tulivat Savonlinna, Mikkeli, Mäntyharju ja Taavetti.
Kaupunki lahjoitti 1879 tarkka-ampujakasarmeja varten varuskunta-alueen rakennustonteiksi ja harjoituskentäksi. Kasarmit suunnitteli Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti August Boman. Ensimmäiset alokkaat voitiin sijoittaa uusiin kasarmeihin 1881. Pataljoona käsitti neljä komppaniaa, joista jokaisella oli oma kasarmirakennuksensa. Kasarmialueen eteläpuolella oli varuskunnan sairaala-alue, jossa on säilynyt vain Kommendantintalo, entinen Välskärien talo. Sairaala-aluetta täydennettiin 1894 rakentamalla Aliupseeriklubi, jota jatkettiin juhlasalisiivellä 1940-luvulla. Pataljoonan miehistö oli miltei yksinomaan savolaisia. Vahvuus oli suurimmillaan 1881, jolloin pataljoonassa oli 20 upseeria, 530 aliupseeria sekä miestä. Suomen kansallisen sotaväen hajotusmääräyksen jälkeen pataljoona kokoontui viimeiseen katselmukseensa 1901. Varsinaiseksi venäläiseksi varuskuntakaupungiksi Mikkeli tuli 1902, jolloin venäläinen joukko-osasto 5. Suomenmaalainen Tarkka-ampujarykmentti saapui Mikkelin varuskuntaan. Venäläisen varuskunnan aikana vanhempien kasarmien länsipuolelle, harjoituskentän ympäristöön rakennettiin lisää puu- ja tiilirakenteisia kasarmirakennuksia. Linnanmäelle valmistui 1907 varuskuntaa varten kreikkalaiskatolinen kirkko. Rykmentti lähti syksyllä 1914 Venäjän länsirintamalle. Ensimmäisen maailmansodan aikana oli Mikkelin varuskuntaan sijoitettu venäläisiä joukko-osastoja, jotka täydentämistä ja toipumista varten viipyivät Mikkelissä. Itsenäistymisen jälkeen rakennukset siirtyivät Suomen armeijan käyttöön. Suomalaisten aikana varuskunnan täydennysrakentaminen jatkui aina 1950-luvulle saakka. Rakennusten varuskuntakäyttö päättyi 1967, jonka jälkeen aluetta ja rakennuskantaa muutettiin asuin-, virasto- ja koulukäyttöön. Harjoituskentästä säilyi noin kolmasosa venäläisaikana rakennettujen tiilirakennusten ja uudempien virasto- ja koulurakennusten keskellä. |
||
| Lisätietoa | ||
| Pekka Laine, Tarkka-ampujapataljoonien puukasarmit 1881, painamaton käsikirjoitus (1985).
Anna-Maria Larikka, Tarkka-ampujakasarmien kasarmialueiden asemakaava ja rakennukset 1879-1883. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto taidehistorian laitos 1987. Tauno Tuominen, Mikkelin vanhan kasarmialueen rakentamisesta ja käytöstä sekä rakennuksia ja niiden käyttäjiä vuosina 1881-1994, painamaton kooste (1994). Ulla-Riitta Kauppi, Tarkka-ampujapataljoonien kasarmialueet. Puusta perinnöksi. Muistomerkki. Museovirasto 2000. Tauno Tuominen, Rakennusperintö Mikkelin vanhalla kasarmialueella, painamaton kooste (2002). |
||
| kohteeseen sisältyy: kasarmi; puisto; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Mikkelin tarkka-ampujakasarmeja Tarkkampujankujan varrella. Soile Tirilä 2006. |
Kasarmin nro 12 sisäpihaa Mikkelin tarkka-ampujakasarmeilla. Soile Tirilä 2006. |
Mikkelin tarkka-ampujakasarmeja. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2018. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV