Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Jyväskylä Keski-Suomi

Luonetjärven kasarmialue

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Luonetjärven kasarmialue
Kuvaus
Luonetjärven kasarmialue edustaa yhdessä Imatran Immolan, Utin varuskunnan ja Kauhavan ilmasotakoulun kanssa 1930-luvulla rakennettuja uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia. Suomen puolustusvoimien 1930-luvun edistyksellinen arkkitehtuuri ilmentää halua rakentaa arkkitehtuurilla kuvaa dynaamisesta puolustuslaitoksesta ja nykyaikaisesta Suomesta. Modernien kasarmien rakentamisessa on toteutettu funktionalismin suunnitteluperiaatteita. Kansainväliset arkkitehtuurivaikutteet mukautettiin niissä suomalaisiin olosuhteisiin.

Luonetjärven rakennukset on sijoitettu kangasmaastoon hajalleen noudattaen maaston ja maiseman muotoja. Luonetjärven alue koostuu päävartiosta, esikunnasta, radioasemasta, ruokalasta, kasarmista sekä upseeriston asuinrakennuksista ja lentokonehalleista.

Luonetjärven 1930-luvun rakennukset radiohuonetta lukuun ottamatta ovat alkuperäisessä käytössään. Rakennuskantaa on hoidettu hyvin ja uudisrakennukset, kuten 1950-luvun asuinrakennukset ja 1970-luvun upseerikerho ja rivitalot, on sijoitettu järven länsirannalle.
 
Historia
Puolustusvoimien rakennustoiminta lisääntyi tuntuvasti 1930-luvulla. Aikakauden rakentamistarpeet liittyivät mm. uuteen kertausharjoitusjärjestelmään, moderneihin erikoisaselajeihin (kuten ilmavoimat ja autojoukot), sotilassairaalalaitoksen kehittämiseen, varikkopaikkoihin ja sotatarviketeollisuuteen.

Arkkitehtuurisuunnittelusta huolehti puolustusministeriön teknillisen osaston rakennustoimiston suunnittelijakunta. Suunnittelussa hyödynnettiin ennakkoluulottomasti kansainvälisen arkkitehtuurikehityksen uusimpia tuloksia. Modernismi istui hyvin sekä uudentyyppisiin suunnittelutehtäviin että propagandavälineeksi. Samalla pyrittiin kohottamaan puolustusvoimien toimintaympäristöjen ulkoista ilmettä mm. korostamalla nykyaikaisuutta.

Luonetjärven lentoasema kenttineen rakennettiin 1938-1939. Hankkeen tiukan aikataulun takia päädyttiin käyttämään samoja piirustuksia, jotka oli tehty puolustusministeriön rakennustoimistossa Immolan lentoasemaa varten. Luonetjärven rakennusten suunnittelijoita puolustusvoimain piirustuskonttorissa olivat Kyllikki Halme, Elis Hyvärinen, Elsi Borg ja Olavi Sortta.
 
Lisätietoa
Ismo Myllylä, Luonetjärven varuskunta 1939-1989. Jyväskylä 1990.

Anne Mäkinen, Suomen valkoinen sotilasarkkitehtuuri 1926-1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000.

Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa, keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; kasarmi;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
Luonetjärven varuskunta-alueen teksti- ja karttatiedoissa on havaittu ristiriitaisuutta.

Varuskunta-alue sijoittuu Luonetjärven länsi- ja itärannalle. Alkuperäisessä kuvaustekstissä Länsirannaksi nimetylle alueelle sijoittuviksi mainitut rakennukset sijoittuvat todellisuudessa Itärannalle. Tekstissä esiintynyt virhe on korjattu, mutta aluerajausta ei ole siirretty eikä muutettu. Varuskunta-alueen vanhempi rakennuskanta sijoittuu Itärannalle, Länsiranta on rakentunut sotien jälkeen. Kuvissa esiintyvät Esikuntakomppania ja Soittokunta sijaitsevat Itärannalla. Luonetjärven varuskunta-alue on kokonaisuudessaan puolustusvoimien ja erityisesti ilmavoimien merkittävää rakennusperintöä.

Kommentti merkitty 16.5.2014.
 
Aliupseerien asuintalo. Anne Mäkinen 1993
Aliupseerien asuintalo. Anne Mäkinen 1993.
Esikuntakomppanian kasarmi. Ulla-Riitta Kauppi 2004
Esikuntakomppanian kasarmi. Ulla-Riitta Kauppi 2004.
Soittokunta. Ulla-Riitta Kauppi 2004
Soittokunta. Ulla-Riitta Kauppi 2004.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009