 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Tampere | Pirkanmaa | |
Kalevankankaan hautausmaa |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kalevankankaan hautausmaa | ||
| Kuvaus | ||
| Kalevankankaan hautausmaa on edustava esimerkki 1800-luvun lopun kirkosta ja asutuksesta erillään olevista hautausmaista. Kalevankankaan hautausmaan eriaikaiset osat kuvastavat muutoksia paitsi hautaustavoissa myös puutarhataiteen ja hautamuistomerkkien kauneusihanteissa. Kalevankankaalle on haudattu Suomen henkisen ja aineellisen kulttuurin merkkihenkilöitä
Kalevankankaan 1880 vihitty hautausmaa on rakentunut eri hautaustapojen ja istutustyylien muodostamista osista. Sitä on laajennettu viisi kertaa, muistolehto vuodelta 1970 on alueista nuorin. Hautausmaan monumentaalinen pääportti on verhoiltu punaisella graniitilla. Pääportilta johtaa kuusikujanne kupolikattoiselle siunauskappelille. Pääporttia vastapäätä oleva arkkitehti F.L. Caloniuksen suunnittelema puuleikkauksin varustettu koristeellinen rakennus vuodelta 1889 on toiminut hautaustilaisuuksiin saapuneen saattoväen odotustilana ja seurakuntien ylipuutarhurin asuntona. Viime sotien sankarihauta-alueen patsaineen on suunnitellut arkkitehti Viljo Revell ja kuvanveistäjä Arvi Tynys. Muista julkisista muistomerkeistä merkittävimpiä ovat Evert Porilan suunnittelema Vapaussodan sankaripatsas (1921) ja Jussi Hietasen vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki (1941). Lisäksi hautausmaalla on Ruotsalaisen prikaatin, elokuvateatteri Imatran palon ja höyrylaiva Kurun haaksirikon muistomerkit. |
||
| Historia | ||
| Kalevankankaan hautausmaa vihittiin 1880. Hautausmaan pääportti valmistui 1937 arkkitehti Bertel Strömmerin piirtämänä ja siihen liittyvät reliefit valmisti kuvanveistäjä Gunnar Finne. Arkkitehtitoimisto W.G. Palmqvist ja Sjöströmin suunnittelema siunauskappeli valmistui 1914. Kappelia laajennettiin ja se muutettiin krematorioksi 1967. Viereen rakennettiin toinen kappelisali 1984 (arkkitehti Antero Sirviö). Sisällisodan 1918 taistelut jättivät jälkensä hautausmaan muistomerkkeihin. | ||
| Lisätietoa | ||
| Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990. Tampere 1990.
Voitto Silfverhuth, Kalevankangas. Tampere 1993. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö 1998. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; siunauskappeli; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Kalevankankaan hautausmaan graniittiportti. Jari Heiskanen 2007. |
Kalevankankaan hautausmaa. Jari Heiskanen 2007. |
Kalevankankaan siunauskappeli. Jari Heiskanen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV