Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Leppävirta Pohjois-Savo

Kotalahden kaivosyhdyskunta

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kotalahden kaivosyhdyskunta
Kuvaus
Kotalahti on Suomen 1960-luvun kaivosteollisuuden nousukautta edustava suurehko ja yhtenäisen kokonaisuuden muodostava kaivosmiljöö. Kotalahti on yksi viimeisistä teollisuusyhdyskunnista, jossa on yhtiön laajaa palvelu- ja asuinrakentamista.

Outokumpu Oy:n Kotalahden kaivosalue on noin 200 hehtaarin laajuinen. Kaivosrakennukset ja asuntoalueet ovat arkkitehtien Märta Blomstedt ja Matti Lampénin suunnittelemia ja ne ovat valmistuneet pääasiassa vuosina 1956-1970. Teollisuusalueeseen kuuluu 1958 valmistunut massiivinen 77 metriä korkea tornikompleksi, voima-asema, rikastamo, kaivostuparakennus sekä varasto- ja toimistorakennukset.

Kaivostaajamassa on ruokalara, lämpökeskus, sauna- ja pesularakennus sekä seitsemän asuinkerrostaloa, kaksi atriumtaloa ja viisi rivitaloa sekä omakotitaloja. Kaivoksen ympärille rakentuneesssa taajamassa on lisäksi yhtiön, kunnan ja seurakunnan toimesta rakennettuja julkisia tiloja, mm. koulu, seurakuntatalo, urheilukenttä, elokuvateatteri ja kauppa.
 
Historia
Oravikosken kylässä olevan pienen Mertakosken varrella oli 1800- ja 1900-luvuilla mylly- ja sahatoimintaa. Tehdasalueella sijaitsi Oravikosken hovi -niminen maatila, jonka 1800-luvun päärakennus ja talousrakennuksia on säilynyt.

Kotalahden nikkelimalmiesiintymä löytyi 1954 kun leppävirtalainen asentaja Arvo Paakkulainen teki ilmoituksen löytämästään malmin näköisestä kivestä. Outokumpu Oy aloitti sen johdosta malmin etsinnän. Kaivostoiminta alkoi 1959. Nikkelin lisäksi malmissa oli hiukan kuparia. Vaikka malmipitoisuus oli matala, kaivos perustettiin Leppävirralle hyvien kulkuyhteyksien, Mertajoen veden ja läheisen voimalinjan vuoksi. Kaivostoimintaa Leppävirran Kotalahden kylässä kesti vuoteen 1987 saakka. Suurimmillaan kaivos työllisti yli 300 henkeä.
 
Lisätietoa
Marianna Rautiainen, Metallikaivokset Suomessa 1900-luvulla. Kaivosinventointi. Painamaton raportti, Museovirasto 1996.

Arto Savolainen, Kotalahden kaivos. Rakennuskannan inventointi. Painamaton raportti 2005.

http://www.kaivosmuseo.net
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; kaivos; koulu; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema; taajama;
 
Kotalahden kaivostornit kaakosta. Marianne Rautiainen 1996
Kotalahden kaivostornit kaakosta. Marianne Rautiainen 1996.
Kotalahden kaivoksen varasto, rikastamo, kaivostornit ja -tupa kaakosta. Marianne Rautiainen 1996
Kotalahden kaivoksen varasto, rikastamo, kaivostornit ja -tupa kaakosta. Marianne Rautiainen 1996.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009