 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Orimattila | Päijät-Häme | |
Kinttulan kartano |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kinttulan kartano | ||
| Kuvaus | ||
| Kinttulan kartano sijainti edustaa vuosisataista asutuksen ja viljelyn jatkuvuutta maisemallisesti keskeisellä paikalla. Kartanon 1830-luvun lopulla valmistuneessa päärakennuksessa on suunnittelijansa A.F. Granstedtin kartanorakennuksille luonteenomaisia, klassisistisia tyylipiirteitä.
Kinttulan kartano sijaitsee Artjärven kirkon eteläpuolella Pyhäjärven pohjoisrannalla, Villikkalan ja Säyhteen järvistä laskevan joen suussa olevalla niemellä. Niemen kärjessä on Artjärven Linnanmäki, josta on löydetty kehämuurin jäänteitä. Puolustusvarustuksien jäänteitä on lisäksi Nupilinnan mäellä. Linnojen tuntumassa, ranta-alueella sijaitsee autioitunut kylätontti. Kartanoon erkanee maantieltä pitkä suora koivukujanne, jonka päätteenä on empirekaudelta peräisin olevan päärakennuksen kätkevä tuuhea puisto. Kookkaat ja vaikuttavat talousrakennukset ovat puistoalueen ja peltoaukean rajalla. Rantavyöhykettä rajaa maisemapuiden hoidettu rivistö. |
||
| Historia | ||
| Kinttulan kartano muodostettiin 1640-luvulla kenraali Arvid Forbuksen hankkimasta ostorälssitilasta. Kinttula muutettiin säteriratsutilaksi 1691. Kartanoa edeltäneessä Kinttulan kylässä oli 1560-luvulla kymmenen taloa. 1800-luvulla kartano kuului Duncker suvulle, joiden aikana rakennettiin kartanon keskeiset rakennukset ja istutettiin puisto sekä koivukuja.
Kartanon empiretyylinen päärakennus rakennettiin 1837-1838 arkkitehti A.F. Granstedtin suunnitelmien mukaan. Savesta ja kanervista muurattu talli on rakennettu 1800-luvun puolivälissä ja kivinavetta 1800-luvun loppupuolella. Talouspihaa itäpuolelta rajaavat arkkitehti Väinö Vähäkallion 1929 suunnittelema sivurakennus ja entinen pehtoorin asuinrakennus. Pellonrajassa olevat suuret talousrakennukset ovat 1900-luvulta. |
||
| Lisätietoa | ||
| Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander (toim.), Suomen kartanot ja suurtilat III. Helsinki 1943.
Antero Antin (toim.), Luonnollisesti Artjärvi. Pitäjäkirja. Artjärven kunta 1997. Teija Ahola, Rakennusinventointi - Artjärvi. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 107/2006. Hämeen ympäristökeskus, Artjärven kunta 2006. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; muinaisjäännös; puisto; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Kartanon päärakennus pohjoisesta. Henrik Wager 2004. |
Kartanon talouspihan laidalla oleva aitta. Henrik Wager 2004. |
Kinttulan kartano, keskellä Linnamäki. Johanna Forsius 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV