Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Asikkala Päijät-Häme

Vääksyn kanava

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vääksyn kanava
Kuvaus
Vääksyn kanava ja siihen liittyvät rakenteet edustavat kanavarakentamisen huippukautta 1800-luvun jälkipuoliskolta.

Huomattavassa vesistö- ja harjumaiseman solmukohdassa sijaitsevan, II Salpausselän erottamien Vesijärven ja Päijänteen välisen Vääksyn kanavan pituus on noin 1300 metriä ja sulun leveys noin 8,5 metriä.

Kanavamiljöössä on säilynyt odotushuone vuodelta 1910 ja kanavakasöörin asuntoon liittyvää rakennuskantaa sekä 1800-luvun lopun huviloita, joista Danielson-Kalmarin huvila on tunnetuin.

Kanavan länsipuolella virtaavan Vääksynjoen varrella on pääosin 1930-luvulla rakennettu myllyrakennus, joka toimii mylly- ja sähkölaitosmuseona.
 
Historia
Päijänteen ja Vesijärven välissä sijaitseva Vääksynvirta on Asikkalan vanhimpia myllypaikkoja, josta on kirjallisia tietoja jo 1400-luvulta. Paikka oli myös merkittävä ankeriaan kalastuspaikka. II Salpausselkää seuraava Ylisen Viipurintien pohjoisempi linjaus ylitti Vääksynvirran.

Kanavan rakentaminen tuli tarpeelliseksi 1860-luvulla, jolloin Riihimäki-Pietari radan linjaus päätettiin. Kanavan avulla saatiin Päijänteen laivaliikenne Vesijärven eteläpuolelle rakennettavan Riihimäki-Pietari -rautatien yhteyteen. Rakennustyöt aloitettiin 1868 osana valtion hätäaputöitä.

Vesijärven kanava valmistui 1871 ja sitä laajennettiin 1908-1911. Kanavan kääntösilta korvattiin läppäsillalla 1975.

Vääksyn kanavasta muodostui sulutuksien määrän perusteella Suomen vilkkaimmin liikennöity kanava. Alueelle syntyi huvila-asutusta ja Vääksystä kehittyi Asikkalan pitäjän kaupallinen keskus.
 
Lisätietoa
Yrjö Blomstedt, Asikkalan historia. Asikkalan kunta 1982.

Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991.

Annu Tulonen, Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma. Ympäristöministeriö 1998.

Teija Ahola, Rakennusinventointi - Asikkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 108/2006. Hämeen ympäristökeskus, Asikkalan kunta 2006.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; kanava; mylly;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
Vääksyn kanavaa koilliseen. Henrik Wager 2004
Vääksyn kanavaa koilliseen. Henrik Wager 2004.
Vääksynjoen vesimylly (myllymuseo) etelästä. Henrik Wager 2004
Vääksynjoen vesimylly (myllymuseo) etelästä. Henrik Wager 2004.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009