 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Heinola | Päijät-Häme | |
Suomen Urheiluopisto |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Suomen Urheiluopisto | ||
| Kuvaus | ||
| Suomen Urheiluopiston päärakennus kuvastaa 1930-luvulla kehittyneen uudenaikaisen urheilukoulutuksen aatteita. Rakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään, suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan.
Suomen Urheiluopisto sijaitsee Vierumäellä Valkjärven rannalla toiseen Salpausselkään kuuluvan harjun rinteessä. Luonnonkauneus on vaikuttanut olennaisesti opiston sijoituspaikan valintaan. Erik Bryggmanin suunnittelema, tiukan funktionalistinen päärakennus valkoiseksi rapattuine korkeine ydinosineen ja matalampine siipineen sijoittuu valoisan mäntymetsän keskelle. Ruokasalista ja kattoterassilta avautuvat näkymät järvelle. Päärakennusta on myöhemmin laajennettu uimahalliosalla ja muuttamalla tasakattoja satulakatoiksi. Alueella on päärakennuksen lisäksi useita eri aikoina rakennettuja asuin- ja urheilurakennuksia. Ennen sotia rakennettuun, Bryggmanin suunnittelemaan, kokonaisuuteen kuuluu opistorakennuksen lisäksi opiston johtajan asuinrakennus Valkjärven länsirannalla ja toinen ylemmän henkilökunnan käyttöön rakennettu huvilamainen asuinrakennus sekä henkilökunnan asuinrakennukset Valkjärven lounaispuolella. |
||
| Historia | ||
| Suomen Urheiluopisto perustettiin 1927 Lauri "Tahko" Pihkalan aloitteesta. Sijoituspaikaksi valittiin Heinolassa toiseen Salpausselkään kuuluva mäntykangas. Aikaisemmin, Venäjän vallan aikana, paikka oli toiminut Suomen sotaväen leirialueena.
Opiston rakennuksista järjestettiin 1930 suunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti Erik Bryggman. Vierumäen urheiluopiston päärakennus valmistui 1936 ja vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Osa rakennuksen tasakatoista muutettiin satulakatoiksi Bryggmanin suunnitelman mukaan 1950-luvulla. Päärakennusta laajennettiin uimahalliosalla 1967. Urheiluopiston rakennuksista ensimmäisinä valmistuivat rehtorin asuinrakennus ja saunarakennus 1933. Toisen maailmansodan aikana opisto toimi sotasairaalana. Henkilökunnan asuinrakennukset valmistuivat 1940-luvun loppupuolella ja tiilinen rantasauna 1950 Bryggmanin suunnitteleman saunan tilalle. Opiston rakennuskanta on lisääntynyt merkittävästi sotien jälkeen ja erityisesti 2000-luvun alkupuolella. Päärakennuksen ympäristöön on rakennettu liikuntarakennuksia, mökkikylä ja golfkenttiä. |
||
| Lisätietoa | ||
| Arkkitehti 1937/6.
Suojellut talot. Rakennussuojelulailla suojellut rakennukset ja alueet 1965-1990. Toim. Irma Lounatvuori. Museovirasto. 1991. Mikko Härö, "Tiedon ja valistuksen tilat". Rakennusperintömme, Kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö, Museovirasto ja Rakennustieto Oy 2001. Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002. Nina Könönen, Heinolan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien ympäristöselvitys, KUKUSE. Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 96/2005. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: oppilaitos; oppilaitos; urheilurakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | ||
Suomen Urheiluopiston pääsisäänkäynti. Tapani Sainio 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV