 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Jyväskylä | Keski-Suomi | |
Vaajakosken teollisuusympäristö |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vaajakosken teollisuusympäristö | ||
| Kuvaus | ||
| Vaajakoski on tuotantorakenteeltaan monipuolisimpia ja arkkitehtuuriltaan yhtenäisimpiä osuusliikkeen rakentamia teollisuusalueita Suomessa. Nais- ja Varassaaressa sekä rautatieaseman ympäristössä on lukuisia teollisuuslaitoksia, kuten SOK:n tulitikku-, makeis-, virvoitusjuoma-, harja- ja puunjalostustehdas sekä saha.
Naissaaressa ovat alueen vanhimmat teollisuusmiljööt, norjalaisen omistajan Salvesenin ajalta säilyneet 1870-luvun hirsirakennukset, höyrysahan pajarakennus ja voima-asema. Vaajakosken teollisuusympäristöjen rakennuttaja on vuodesta 1916 alkaen ollut SOK. SOK:n suunnittelijoina ovat olleet mm. arkkitehdit Paavo Riihimäki, Erkki Huttunen ja Valde Aulanko. Koskessa ovat vesivoimalaitokset Naissaaren molemmin puolin. Ne on rakennettu 1920 ja 1942. Funkis-henkinen kerhorakennus ja johtajan asunto ovat 1930-luvulta. Samalla vuosikymmenellä on valmistunut naulatehtaan rakennus. Varassaaressa ovat mm. tulitikku- ja kalustetehtaan rakennukset. Mantereella, kosken länsirannalla, on rautatieasema 1910-luvulta. Makeistehdas Pandan vanhimmat rakennukset sen lähistöllä ovat 1920-luvulta. Teollisuusalueen ympärille rakennettiin virkailijoiden ja työntekijöiden asuma-alueet, joista virkailijoiden rakennukset ovat säilyneet. Taajaman halki kulkevan maantien varressa ovat SOK:n arkkitehtuurin malliesimerkit Apteekkitalo ja kahvila-ravintolan rakennus. |
||
| Historia | ||
| Haapakosken Naissaaren ensimmäinen teollisuusrakennus oli 1819 perustettu vesisaha. Haapakosken saha siirtyi 1870-luvulla norjalaiselle liikemiehelle James Salvesenille, jonka aikana rakennettiin höyrysaha. Sahalaitos oli pitkään Jyväskylän seudun suurimpia työnantajia.
Suomen osuuskauppojen keskusliitto (SOK) osti 1916 Salvesenilta Haapakosken kylän alueet (nimeksi tuli 1920 alkaen Vaajakoski), jotka tarjosivat vesivoiman ja -reitin lisäksi hyvät rautatieyhteydet. Vaajakosken kautta rakennettu, pääratoja yhdistävä oikorata Jyväskylä-Pieksämäki -osuudelle valmistui 1918. Sahateollisuustoiminta laajentui kun SOK alkoi valmistaa laajalle kauppaverkostolleen tuotteita Vaajakosken tehtaillaan. 1920-luvulle tultaessa SOK:n alueella toimivat mm. tulitikku-, makeis-, virvoitusjuoma-, harja- ja puunjalostustehtaat. Ennen toista maailmansotaa Vaajakoskella oli myös margariini- ja naulatehdas. Enimmillään SOK työllisti Vaajakoskella noin 2100 henkeä ja vaikutti merkittävästi taajaman ja paikkakunnan rakentumiseen. 1970-luvulta alkaen SOK luopui vähitellen kaikista Vaajakosken tehtaistaan. Osa tehtaista on jatkanut uusien yrittäjien voimin. Vaajakosken kanava on osa Päijänne-Keitele -reittiä. Kanavareitti rakennettiin 1990-1993. |
||
| Lisätietoa | ||
| Paavo Riihimäki, Kaksi huvilaa, Vaajakoski. Arkkitehti 11/1935.
Viki Vesanen, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta r.l. 1954. Auli Patjas, Jyväskylän mlk rakennusinventointi, Keski-Suomen museo 1982. Jyväskylän maalaiskunnan rakennusperinnettä. Keskisuomalaisia rakennustutkimuksia. Keski-Suomen museo 1983. Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Tutkimus 4/1988. Jorma Hyökyvaara, Tuomo Hirvonen, Jyväskylän mlk:n täydennysinventointi 1995-1996, Keski-Suomen museo. Antti Kolu, Patruuna Salvesen ja Haapakosken sahamiehet. Jyväskylän maalaiskunta 2001. Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: asuinkerrostalo; kauppa- ja liikerakennus; liikenteenrakennus; muu teollisuusrakennus; voimalaitos; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Vanhin voimalaitosrakennus Vaajakosken tehdasympäristössä. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Teuvo Salmenjoki 2013. |
SOK:n makeistehdas Pandan vanha tehdasrakennus. Jari Heiskanen 2007. |
Vaajakosken tehdasympäristön voimalaitos. Hilkka Högström 2009. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV