 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Punkalaidun | Pirkanmaa | |
Punkalaitumen keskustan kylämaisema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Punkalaitumen keskustan kylämaisema | ||
| Kuvaus | ||
| Punkalaitumen kirkonseudun vaikuttavan kulttuurimaiseman muodostavat jokivarren avointa viljelymaisemaa seurailevat tiet, niihin liittyvät talonpoikaistilat ja pienasutus sekä maisemallisina kohokohtina kirkko, pappila, työväentalo ja kansakoulu. Hyvin säilynyt kokonaisuus on jokivarsiasutuksen ydinaluetta Satakunnassa.
Suurmaiseman runko on Punkalaitumenjoki, jonka kulkua vanha tiestö ja asutusnauha seuraavat. Jokivarren rannat ovat avointa maanviljelysmaisemaa. Asutus on seurannut näitä jokilaaksoja syvälle sisämaahan jo varhain, paikoin yhtenäiseksi nauhaksi. Punkalaitumen keskustaajama on muodostunut jo keskiajalta asuttujen kylien paikalle. Kirkko ympäröivine puistoineen on yksi maiseman kiinnekohdista. Puukuja ja riippusilta johtavat suoraan 1770-luvulla rakennetusta kirkosta kohtisuoraan joen yli puiston ympäröimään kirkkoherranpappilaan, jonka poikkeuksellisen suuri uusrenessanssityylinen päärakennus on valmistunut 1897. Joen pohjoispuolella, korkealla mäellä on maamerkkinä Mäenpään työväentalo. 1908 valmistuneen työväentalon ympäristön mäkimaastoon on ryhmittynyt vanhaa pienasustusta. Sarkkilan kansakoulu on valmistunut 1874, sen jugend-henkinen ulkoasu ja laajennusosa ovat 1900-luvun alkupuolelta. Komeaa talonpoikaista rakennuskantaa on mm. Mäkelän ja Taalikan tilakeskuksissa. |
||
| Historia | ||
| Punkalaitumenjokivarren pysyvä kyläasutus on varhaiskeskiaikaista perua. Nykyisen keskustataajaman ja sen ympäristön kylät muodostivat merkittävän asutuskeskittymän (tihentymän) 1560-luvulla, jolloin Mäenpään kylässä oli 6, Sarkkilassa 6, Haviokoskella 8 ja Kostilassa 9 taloa. Huittisista Punkalaitumelle ja Urjalaan kulkeva tie rakennettiin 1700-luvun loppupuolella yhdyssiteeksi Porin läänin eteläosan ja Hämeenlinnan välille.
Punkalaidun oli Huittisten kappeli 1540-luvulla ja itsenäiseksi seurakunnaksi Punkalaidun muodostettiin 1639. Samoihin aikoihin rakennettiin nykyiselle paikalle ensimmäinen kirkko. Tulipalossa tuhoutuneen kirkon tilalle rakennettiin puinen pitkäkirkko 1774 rakennusmestari Johan Björmanin johdolla. Kirkkoa korjattiin ja muutettiin 1859, 1873 ja 1930-luvulla. Pappilan poikkeuksellisen suurikokoisen, osin kaksikerroksisen puurakennuksen suunnitteli vammalalainen rakennusmestari Kaarle Kulmala. |
||
| Lisätietoa | ||
| Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973. Kulttuurihistorialliset kohteet Satakunnassa. Satakunnan seutukaavaliitto A:120 1979. Jari Niemelä, Seppo Suvanto, Punkalaitumen historia 1. Vammala 1986. Jari Niemelä, Veikko Anttila, Aimo Hakanen, Punkalaitumen historia, osa 2. Punkalaitumen historiatoimikunta 1989. Tuomo Lehtiö, Muuttuva maaseutukirkonkylä - Punkalaidun. Tielaitos 1997. |
||
| kohteeseen sisältyy: kirkko; kylä; pappila; pienasumus; seurantalo; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Punkalaitumen kirkko ja kirkolta pappilaan johtava silta. Timo-Pekka Heima 2007. |
Punkalaitumen kirkkoherranpappilan päärakennus. Timo-Pekka Heima 2007. |
Punkalaitumen työväentalo. Timo-Pekka Heima 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV