| Kuvaus |
Suosmeren kylässä on hyvin säilynyt sarkajaon aikainen ryhmäkyläluonne ja rakenne. Tilojen päärakennukset sijaitsevat harjanteella olevien kyläteiden varrella vieri vieressä. Rakennuskanta on 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta.
Kylässä ovat Kleemolan, Käyrän, Ala-Tuorin, Holkerin ja Sunivan talot. Kylän länsipuolella avautuu Kokemäenjokeen rajautuva viljelysaukea, jonka läpi kulkee vanha maantie. |
| |
| Historia |
| Suosmeren kylä on syntynyt ilmeisesti 1300-luvun alussa silloisen Kokemäen joen suistoon, laajan Porinlahden rannalle. Ensimmäiset asukkaat olivat ruotsinkielisiä. Kylän varhaisin nimi oli Svartingsmare. Maanviljelyksen lisäksi kylän asukkaat harjoittivat kalastusta. Kylässä oli 1500-luvulla seitsemän kantatilaa, joista kahdesta tehtiin ratsutiloja 1600. Isossa reduktiossa Suosmeren tiloista tehtiin kolme ratsutilaa, yksi sotilasvirkatalo ja yksi augmenttitila. Keskiajalla Suosmeressä toimi kiltalaitos. |
| |
| Lisätietoa |
Niilo J. Avellan, Entisen Ulvilan pitäjän maatilat. Satakunta. Kotiseutututkimuksia III. Porvoo 1914.
Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto Sarja A: 177. 1990.
Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
kylä;
talonpoikaistalo;
|
| ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
| |
SÖKALTERNATIV