 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Kuopio | Pohjois-Savo | |
Niiralan tyyppitaloalue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Niiralan tyyppitaloalue | ||
| Kuvaus | ||
| Niirala on laaja ja tyypillinen jälleenrakennuskauden pientaloalue, jonka rakentamisaikainen rakenne on pääosiltaan säilynyt.
Niiralan tiivillä alueella on kaikkiaan yli 500 omakotitaloa. Rehevät puutarhatontit ovat jyrkkää Huuhamäkeä loivasti kaartavien katujen varsilla Valkeisenlammen länsi- ja eteläpuolella. Huuhamäen päällä on 1913 valmistunut vesitorni, joka toimii myös tähtitornina. Asuinalueen rakennuksista mainittakoon ns. ruotsalaistalojen ryhmä, joka alkuaan käsitti 74 pientä, loivakattoista elementtirakenteista lahjoitustaloa, sekä kuusi kaksikerroksista puurakenteista rivitaloa, ns. Selvaag-taloa, 1950-luvun alusta. |
||
| Historia | ||
| Niiralan keskeisten osien asemakaavat on laatinut arkkitehti Otto-Ivar Meurman 1940-1941. Tyyppitalojen suunnitteluun osallistuivat maan johtavat arkkitehdit. Ruotsalaiset lahjoitustalotyypit suunniteltiin Suomessa, mm. Helsingin kiinteistövirastossa (Lauri Pajamies). Ruotsissa tehtiin työ- ja asennuspiirustukset teollista tuotantoa varten. Helsinki, Lahti, Kuopio ja Kuhmo olivat suurimpia lahjoitustalojen vastaanottajia. Yleisin tyyppi oli kaksi huonetta ja keittiön käsittävä talo. Suurempaa kolmen huoneen talotyyppiä rakennettiin vain Helsinkiin ja Turkuun. 1945 kaupunki lahjoitti 200 pientalotonttia rintamamiehille.
Arkkitehti Anna-Liisa Mertaoja-Nylund suunnitteli niin sanotut Selvaag-talot. Norjalainen insinööri Olav Selvaag kehitti jälleenrakennuskaudella niukan ja edullisen puurakenteisten asuintalojen rakennustavan, jonka suomalaista sovellusta kutsuttiin selvaakitaloksi. Olav Selvaagin 1951 ilmestynyt kirja ”Bygg rasjonelt” levisi Pohjoismaissa laajalle ja Suomeen selvaakitaloja rakennettiin Kuopion lisäksi moneen muuhun suomalaiseen kaupunkiin. Huuhamäen päällä oleva maakummun suojaama vesitorni ja siihen kuuluva pieni kansallisromanttinen näköalapaikkana toiminut kivirakennus valmistui 1913. Myöhemmin rakennuksen ulkoasua on muuttanut tähtitornin rakentaminen. |
||
| Lisätietoa | ||
| Veikko Laukkonen, Jälleenrakennusvuosien pientalo Suomessa. Transkustannus 1987.
Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma. Kuopio 1995. Helena Riekki, Kuopion kaupungin rakennushistoria. Kaupungin rakentamisvaiheita vuodesta 1875, Kuopion historia 6, Kuopion kaupunki. 2005. Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten. Pohjois-Savon liitto 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; katutila; kaupungin asuintalo; pihapiiri; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Niiralan tyyppitaloja. Marja-Leena Ikkala 2016. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV