 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Jyväskylä | Keski-Suomi | |
Korpilahden kirkkoranta |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Korpilahden kirkkoranta | ||
| Kuvaus | ||
| Korpilahden kirkkorannan maisemassa näkyvät yhä ne arvorakennukset, joita Jyväskylän matkailijayhdistyksen kirja 1912 kuvaa: "Ylhäällä kummulla nostaa taivasta kohti ristinsä pitäjän vanha kirkko, jonka lähettyvillä, oikella on kansakoulu. Laivasiltaa vastapäätä on tuuheassa koivikossa Tähtiniemen huvila."
Korpilahden kirkonkylä on kasvanut Päijänteeseen kuuluvan kapean Kirkkolahden pohjoisrannalle. Kirkko on korkealla mäellä kylän yläpuolella ja kirkolta avautuu laaja näkymä Päijänteelle. Hautausmaa on kirkonmäen juurella. Kirkonmäen etelärinteessä on kirkonkylän vanha keskusraitti, Martinpolku, jonka varrella on säilynyt mm. 1800-luvulla rakennetut Eklundin entinen kauppatalo ja Reivisen talo. Raitin päätteenä on sen itäpäässä 1888 rakennettu puukoulu Joensuun mäenpäällyspellolla. Kirkon alapuolella oleva laivasatama ja kyläläisten venesatama kuvastavat nykyisessäkin muodossaan sisävesiliikenteen merkitystä Järvi-Suomen kirkonkylille. Lahden etelärannalla on puistossaan 1902 rakennettu Tähtiniemen huvila. |
||
| Historia | ||
| Korpilahden 1691 perustettu kappeliseurakunta itsenäistyi Jämsästä 1861.
Korpilahden kirkkoranta on ollut vesitien ja talvitien päätepisteenä vuosisatojen ajan. Päijänteen säännöllisen vesiliikenteen kehittäminen alkoi 1800-luvun puolivälissä. Korpilahden sataman kautta kulki kaksi laivareittiä Jyväskylästä Vesijärvelle; toinen Kuhmoisten ja toinen Sysmän kautta. Kirkonkylän höyrylaivalaituri oli kunnan ja kauppiaitten yhteisesti ylläpitämä. Satamassa on toiminut kaksi sahaa. Satamasta löytyvät Björkvistin höyrysahan jäänteet, höyryvoimala ja Nurmisen saha. Lahden toisella puolella omasta aikakaudestaan kertovat vielä Tähtiniemen huvila vuodelta 1902 ja Tähtelän lomahotelli 1930-luvulta. Koulun ensimmäiset suunnitelmat tilattiin Hämeen läänin lääninarkkitehti Alfred Cawénilta, mutta koulu päätettiin sitten teettää pitäjän päivämiehillä. Uusklassisen kirkon suunnittelivat Intendentinkonttorin arkkitehdit A.W. Arppe ja Charles Bassi ja se rakennettiin 1825-27. Rakennusta jouduttiin korjaamaan 1838 kupolin päällä olevan lyhtytornin painumisen johdosta. Sisätiloja on uusittu useasti 1900-luvulla. Alttaripääty on Alvar Aallon 1928 suunnittelemassa asussa. Uusgoottinen kellotapuli valmistui 1885 lääninarkkitehti Alfred Cawénin suunnitelmin. Vanhempi kellotapuli valmistui 1777, mutta se muutettiin myöhemmin viljamakasiiniksi ja 1957 kotiseutumuseoksi. |
||
| Lisätietoa | ||
| Suur-Jämsän historia I, 1954.
Korpilahden rakennuskulttuuri-inventointi. Keski-Suomen museo 1991. Markku Lahti, Vanhan Korpilahden historia. Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon kunnat 1994. Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa, keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: huvila; kauppa- ja liikerakennus; kellotapuli; kirkko; kylä; lainamakasiini; muu tuotantorakennus; satama; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Korpilahden kirkkorantaa. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2017. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV