KARTSÖK |
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
Ypäjä | Kanta-Häme | |
Valtion hevosjalostuslaitos |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Valtion hevosjalostuslaitos |
Kuvaus | ||
Ypäjän hevosjalostuslaitoksen alue muodostaa ainutlaatuisen ja ajallista syvyyttä omaavan monipuolisen rakennetun kokonaisuuden.
Valtion hevosjalostuslaitos ja sen yhteydessä toimivat Ypäjän maataloudelliset oppilaitokset, hevostalouskoulu ja maatalousseppäkoulu sekä Suomen ratsastusopisto sijaitsevat Loimijoen keskijuoksulla. Suuret punatiiliset armeijan omistuskaudella 1930-luvulla rakennetut tallit ja puinen maneesi sijaitsevat kartanon entisen pihapiirin ulkopuolella. Lautarakenteisen maneesin julkisivut ovat jäsentelemättömät, räystäslinjaan on sijoitettu yhtenäinen ikkunarivi ja sisäänkäyntiä reunustavat kaari- ja pilasteriaiheet. Se on arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan mielenkiintoinen, yksityiskohdiltaan funktionalististyyppinen. Rakennus on suunniteltu puolustusvoimain rakennusosastolla. Säterikattoiset tallit ovat puhtaaksimuurattua punatiiltä. Päärakennuksen lähellä on 1930-luvun ratsukoulun aikaiseen rakennuskantaan kuuluvat koulurakennus, ruokalarakennus sekä ratsukoulun ja siittolan johtajien asuinrakennukset. Klassistiset Koivula ja Kuusela rakennettiin 1930-luvulla ratsukoulun ja siittolan johtajien asunnoiksi. Kartanon vanhoista rakennuksista on jäljellä 1700-luvun lopulla rakennettu ja 1930-luvulla uudistettu satulakattoinen, kaksikuistinen päärakennus ja muutama 1800-luvulla rakennettu talousrakennus. Kartanon puista päärakennusta on muutettu olennaisesti. Päärakennuksen läheisyydessä sijaitsevat 1800-luvulla rakennetut kiviset viljamakasiini ja härkätalli. Loimijokirannassa on kartanon 1880-luvulla perustettu meijeri. Kartanokaudelta on peräisin myös myöhemmin muuhun käyttötarkoitukseen muutettu suurnavetta. Hevosjalostuslaitoksen ja siihen liittyvien maatalousoppilaitosten ympärillä on hakamaista, niityistä ja metsälaitumista koostuva yli 60 hehtaaria käsittävä laidunalue, jonka keskellä sijaitsevat hevosurheilualueet. |
||
Historia | ||
Ypäjän Kartanonkylä kuului historiallisesti Jokioisten kartanoon yhtenä sen monista sivutiloista aina 1792 saakka, jolloin kartanon osti turkulainen Pinello-suku ja Kartanonkylän kartano muodostettiin viidestä rälssitilasta ja Viloilan yksinäistalosta. Uuden kartanon päärakennus valmistui 1798. Kartanonkylän tilukset liitettiin 1915 Alfred Kordelinin omistamaan Jokioisten Osakeyhtiöön. Kordelinin kuoltua 1917 valtio lunasti kuolinpesältä sekä Jokioisten että Kartanonkylän kartanot. Kartanoiden maista suuri osa palstoitettiin 1920-luvun alussa torpparivapautuslain ja maanlunastuslain nojalla itsenäisiksi pientiloiksi.
Valtion hevossiittolan perustamista suunnittelemaan nimitettiin 1800-luvun lopussa komitea, jonka teettämien tutkimustulosten perusteella todettiin, että hevoset kasvavat ja kehittyvät paremmin ylävillä seuduilla kuin alavilla ja kosteilla. Hevossiittolakomitea tarkasti useita tiloja Etelä-Suomessa ja valitsi tarkoitukseen parhaiten sopivana valtion tuolloin omistaman Kartanonkylän kartanon, jonka maasto oli kovapohjaista mäkimaata. Puolustuslaitoksen ratsukoulu ja hevosvarikko siirrettiin Lappeenrannasta Ypäjälle vuonna 1933 ja kartanon maille rakennettiin puolustusministeriön rakennustoimiston suunnittelemia uudisrakennuksia, kuten kaksi säterikattoista, tiilestä rakennettua tallia ja lautarakenteinen maneesi. Valtion hevosjalostuslaitos perustettiin 1937 ja luonnollinen paikka sen toiminnalle oli Ypäjä. Alueella on toiminut myös puolustusvoimien koiratarha ja sotakoirakoulu. 1980-luvulla aluetta täydennysrakennettiin Arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen suunnitelmien mukaan. |
||
Lisätietoa | ||
Siittolanmäki 60 vuotta - hevosalan tutkimus ja koulutus Ypäjällä. Maatalouden tutkimuskeskus ja Hevosopisto Oy. 1997.
Loimijoki. Loimijokiprojektin raportti 1991-1997. Ympäristöhankkeen eteneminen Loimijokilaakson maatiloilla ja jokirannoilla. Maatalouden tutkimuskeskus. 1998. T:mi Lauri Putkonen. Ypäjän maakunnallinen rakennuskulttuuriselvitys. Hämeen liiton julkaisu V:57. Hämeenlinna 2001. Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. Kaisa Lintula, Pellon laidalla. Ypäjän Varsanojan ja Kartanonkylän kylien maankäyttösuunnitelma. Kylä - kyllä -projekti 2005. |
||
kohteeseen sisältyy: kartano; muu tuotantorakennus; oppilaitos; talousrakennus; urheilurakennus; | ||
ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||