 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Harjavalta | Satakunta | |
Satalinnan parantola |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Satalinnan parantola | ||
| Kuvaus | ||
| Satalinna on 1920-luvun keuhkotautiparantolakokonaisuus Kokemäenjoen rannalla. Honkametsässä sijaitseva sairaala kuuluu maamme korkeatasoisen parantola-arkkitehtuurin joukkoon. Muita ovat esimerkiksi Takaharjun, Sääksjärven ja Paimion parantolat.
Satalinnan punatiiliset rakennukset ovat arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelemia. Nelikerroksisen keuhkotautiparantolarakennuksen ulkoasuun olennaisesti kuuluvat kolmikerroksiset ulkohallit rakennuksen päädyissä on jäsennelty pyörökaarin ja pilarein. Lastensairaala on kaksikerroksinen kivirakennus, jonka aumakatto, kolmiopäädyt ja keskirisaliitti viittaavat tyylillisesti uusklassismiin. Alueella on parantolarakennuksen ja lastensairaalan lisäksi laitoksiin kuuluvia asuinrakennuksia. |
||
| Historia | ||
| Kamppailu kansantaudiksi kehittynyttä tuberkuloosia vastaan ilmeni konkreettisesti muun muassa useiden kymmenien keuhkotautiparantoloiden ja -sairaaloiden rakentamisena 1890-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Maamme kahden ensimmäisen kansanparantolan toiminta käynnistyi 1903. Näistä toinen oli Takaharjun parantola. Takaharjun suunnitteli arkkitehti Onni Tarjanne, joka sai myöhemmin suunniteltavakseen myös Satalinnan parantolan. Takaharjun suunnittelussa kehitettiin keuhkotautiparantolan toiminnan edellyttämä muoto.
Keuhkotaudin vastustaminen vahvistui 1920-luvulla kansanliikkeeksi. Valtion toimesta annettiin tuberkuloosiasetus 1927 ja kuntien yhteistoiminta hoitolaitosten rakentamiseksi saatiin kestävälle pohjalle 1929 laatimalla laki kunnallisten tuberkuloosiparantoloiden ja mielisairaanhoitolaitosten valtionavusta. Seurauksena oli voimakas "keuhkotautilinnoitusten" eli tuberkuloosiparantoloiden perustaminen ja rakentaminen. Satalinnan parantolan rakentaminen lähti liikkeelle Helsingin yliopiston Satakuntalaisen osakunnan aloitteesta jo 1911. Rahaa kerättiin iltamilla, esitelmillä ja arpajaisilla. Hankeen lopullinen rahoitus saatiin eduskunnan 1922 myöntämästä avustuksesta. Onni Tarjanteen suunnittelemat parantolarakennus ja lastensairaala valmistuivat 1925 ja 1927. Arkkitehti Alvar Aallon Paimion parantola seurasi ajallisesti Satalinnaa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Kulttuurihistorialliset kohteet Satakunnassa. Satakunnan seutukaavaliitto 1979. A:120.
Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005. Arno Forsius, Tuberkuloosin hoito Suomessa ja Talvio, Maila (1871–1951) ja keuhkotaudin vastustamistyö. Arno Forsiuksen, LKT, professori, kotisivut http://www.saunalahti.fi/arnoldus (23.10.2007). |
||
| kohteeseen sisältyy: sairaala, parantola; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Satalinnan parantola. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Joe K. 2018. |
Satalinnan parantola. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Joe K. 2018. |
Satalinnan parantola. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Joe K. 2018. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV