 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Kuopio | Pohjois-Savo | |
Väinölänniemen kaupunkipuisto |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Väinölänniemen kaupunkipuisto | ||
| Kuvaus | ||
| Kuopion ruutukaava-alueen kaakkoiskulmasta Kallaveteen työntyä Väinölänniemi on Suomen vanhimpia kaupunkipuistoja.
Väinölänniemi on ollut ja on edelleen monipuolinen kaupunkilaisten vapaa-ajan viettopaikka, jossa puiston lisäksi alkuaan on ollut kylpylä, uimalaitos ja kesäravintola, teatterihuone, kisakenttä ja soittolava. Väinölänniemen rakentaminen puistoksi on aloitettu 1860-luvulla, jolloin alueen ensimmäinen asemakaava- ja puistosuunnitelma hyväksyttiin. Niemekkeiden nenissä nykyisin olevat kunnostetut pienet paviljongit on rakennettu 1800-luvun lopulla matkailijayhdistyksen toimesta. Väinölänniemi on säilyttänyt varsin hyvin luonteensa siellä tapahtuneista muutoksista huolimatta. Puiston keskiosassa on mutkitteleva käytäväverkko 1860-luvulta ja niemeä kiertää 1900 täyttömaalle tehty rantatie. Niemen läpi kulkee liikenne sen jatkeena olevalle Rönön saarelle. Puiston vanhoista rakennuksista teatterihuone on palanut. Kylpylä on purettu ja siirretty toiseen käyttöön. Vanhoille paikoille rakennetut uimalan rakennukset ovat 1990-luvulta. Niemellä on sata vuotta vanha kesäravintola, ja tenniskenttä on ollut 90 vuotta vanhalla paikallaan. Urheilukenttä porttirakennuksineen on vanhan kansankentän paikalla. |
||
| Historia | ||
| Väinölänniemi, vanhemmalta nimeltään Pappilanniemi tai Kinnulanniemi, oli Kuopion kaupungin aidan ulkopuolella oleva alue, jossa sijaitsi pappila, muutama torppa sekä hautausmaa ja kaupunkilaisten viljelyspalstoja. Maat liitettiin kaupunkiin 1858, mistä niemen käyttö kaupunkilaisten virkistysalueena sai alkunsa.
Keskeisen puistoalueen käytävineen, nurmikenttineen ja puineen suunnitteli 1860-luvulla V.A. Drewniok. Puistosuunnitelmaa täydensi 1886 kuopiolainen puutarhuri Mårten Gabriel Stenius. Puiston lisäksi niemeen rakennettiin 1800- ja 1900-luvulla kylpylä, uimalaitos, kesäravintola, teatterihuone, kisakenttä ja soittolava. Väinölänniemen kentällä kilpailivat 1900-luvun alkupuolella mm. Hannes Kolehmainen ja Paavo Nurmi. Heikki Konttinen veisti 1952 Kolehmaista esittävän patsaan puistoon. Rantatiellä ajettiin tt-ajoja 1960- ja 1970-luvulla. |
||
| Lisätietoa | ||
| Väinölänniemi. Käyttösuunnitelman selostus 14.12.1987. Kuopion kaupunki. Kaavoitusosasto 1987.
Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma. Kuopio 1995. Kuopion viheralueet. Kaupunkimme puistoja. Kuopion kaupunki, puistotoimi 1999. Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten. Pohjois-Savon liitto 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: puisto; urheilurakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Paviljonki. Marja-Leena Ikkala 2016. |
Uimaranta Marja-Leena Ikkala 2016. |
Näkymä paviljongista. Marja-Leena Ikkala 2016. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV