 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Orimattila | Päijät-Häme | |
Ratulan kartano |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Ratulan kartano | ||
| Kuvaus | ||
| Ratulan ulkoasultaan uusklassistinen päärakennus, puisto ja viljelykset muodostavat merkittävän maisema- ja asutushistoriallisen kokonaisuuden.
Ratulan kartano sijaitsee Villikkalanjärven koillisrannalla Lanskinjokivarressa, jossa avautuu hyvin laaja 1700-luvun lopun viljelymaisema. Kartanomaisemaa halkoo 1700-luvun linjauksen säilyttänyt maantie. Peltoaukeata rajaavat kallioiset kumpareet ja harva asutus. Kartanon nykyisen rakennuskannan ulkoasu on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Kumpareella olevalle kartanolle johtaa vanhojen koivujen ja nuorten tammien reunustama kujanne. Kartanon pihapiirissä on talousrakennuksia 1800-luvulta ja englantilaistyylisessä puistossa on huvimajoja ja puistorakennelmia, mm. 1854 rakennetut Iloniemi-paviljonki ja Eugenien telttakattoinen paviljonki. Empirevaikutteineen viljamakasiini on luonnopuiston reunassa. Päärakennusta ympäröivä englantilaistyylinen puisto jatkuu lännessä luonnonpuistona. Luonnonpuistossa sijaitsee Artjärven kotiseutumuseo, jonne on siirretty vanhoja rakennuksia. |
||
| Historia | ||
| Kuningatar Kristiina lahjoitti Ratulan kylän 30-vuotisessa sodassa ansioituneelle kenraali Arvid Forbukselle 1639. Ratulan kartano muodostettiin 1600-luvulla Jakkarilan kartanon lahjoitusmaista. Ratulassa oli tuolloin 17 taloa.
Ratulan kartanon kaksikerroksisen päärakennuksen ensimmäisen kerroksen runko on peräisin 1780-luvulta, vapaaherra Bernd Magnus Stackelbergin ajalta. Ministerivaltiosihteeri Alexander Armfelt (1794-1876) osti Ratulan 1835 ja käynnisti laajennus- ja muutostyöt välittömästi. Arkkitehti C.L. Engelin suunnitelmien mukaan päärakennusta korotettiin kerroksella ja julkisivuun rakennettiin pylväsparien kannattelema keskirisaliitti kolmiopäätyineen. Rakennus vuorattiin empirelaudoituksin ja -listoituksin. 1890-luvulla kartanon päärakennuksessa tehtiin muutostöitä arkkitehti Carl Armfeltin suunnitelmin ja 1922 entistävä korjaus. Kartanon omistaja, agronomi Gustaf Alexander Rotkirch perusti luonnonpuistoon ulkoilmamuseon 1923. |
||
| Lisätietoa | ||
| Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar. 1845.
G. Alex Rotkirch, Ratula. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander (toim.), Suomen kartanot ja suurtilat III. Helsinki 1943. Bo Lönnqvist, Den ritualiserad vardag. Herrgårdsliv på Ratula gods i Artsjö kring sekelskiftet 1900. Finskt Museum 1988. Irma Lounatvuori, Engel Armfeltien palveluksessa. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelykatalogi 1990. Antero Antin (toim.), Luonnollisesti Artjärvi. Pitäjäkirja. Artjärven kunta 1997. Teija Ahola, Rakennusinventointi - Artjärvi. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 107/2006. Hämeen ympäristökeskus, Artjärven kunta 2006. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; museo; puisto; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Ratulan kartanon päärakennus. Minna Ryyppö 2006. |
Arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema Ratulan kartanon viljamakasiini. Minna Ryyppö 2006. |
Artjärven kotiseutumuseon siirrettyjä vanhoja rakennuksia. Minna Ryyppö 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV