KARTSÖK |
![]() |
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
Ii | Pohjois-Pohjanmaa | |
Iin Röytän luotsiasema |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Iin Röytän luotsiasema |
Kuvaus | ||
Iin Röytän luotsiasema on hyvin säilynyt 1800- ja 1900-lukujen taitteen luotsiasema osana varsin hyvin säilynyttä satamamiljöötä.
Luotsiasema sijaitsee entisessä puutavaran lastaussatamassa, Iin Röyttä -nimisen saaren eteläkärjessä. Sankkaa metsää kasvavan saaren itärannalla on pitkiä aallonmurtajia ja tukkilauttojen kiinnittämiseen tarkoitettuja rakenteita. Ilmeisesti 1898 rakennettu luotsiasema on kaksikerroksinen, tornimainen puurakennus. Sen julkisivut on maalattu vaalean vihreiksi ja nurkkalaudat sekä ikkuna- ja ovipuitteet valkoisiksi. Sisätilat muodostuvat päällekkäisistä tuvista ja niitä yhdistävästä portaikosta. Luotsiaseman alkuperäiseen rakennuskantaan kuuluu myös pieni puuvaja ja ulkokäymälä. Rakennuksien vieressä on satamassa työskennelleiden ahtaajien kaksikerroksinen asuinkasarmi. Satamassa on lisäksi useita vanhoja varastohalleja. |
||
Historia | ||
Iin pitäjän rannikolla oli hoidettu luotsausta ja väylien merkitsemistäkin jo ennen virallista luotsitoimintaa, joka alkoi, kun merenmittaus oli suoritettu 1852-1870.
Luotsiasema sijaitsi aikaisemmin viereisellä Satakarilla, jonne se rakennettiin vuonna 1898. Se siirrettiin kuitenkin uiton ja puutavaran lastaamisen vilkastuttua Röytän saarelle vuonna 1922. Ensimmäisenä Röytän saarta hyödynsi sahatavaran lastaustoiminnassa Siuruan höyrysaha-osakeyhtiö 1882-1891. Vientisahatavara hinattiin Röyttään, jossa se lajiteltiin ja varastoitiin odottamaan laivausta Saksaan tai Englantiin. Lastaustoiminta oli vilkkaimmillaan 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin lähiseudun satamista vain Kemin-Tornion ja Oulun Toppilan satamat olivat villkkaampia. Röytässä toteutettiin 1930-1933 mittava rakennusohjelma ja sinne rakennettiin viisi aallonmurtajaa, laituri ja työntekijöiden asuinrakennuksia. Puutavaran varastointi ja laivaus loppui Röytässä 1969. Metsähallituksen hallinnassa luotsiaseman rakennus kunnostettiin matkailukäyttöön. Röytän satama muuttui puutavaran lastauspaikasta pienveneilijöiden suosimaksi matkakohteeksi. |
||
Lisätietoa | ||
Raili Rytkönen, Suur-Iin historia 1700–1870; 1870-1925. Haukiputaan kunta ja seurakunta, Iin kunta ja seurakunta, Kiimingin kunta ja seurakunta, Kuivaniemen kunta ja seurakunta, Pudasjärven kunta ja seurakunta, Ranuan kunta ja seurakunta, Taivalkosken kunta ja seurakunta, Yli-Iin kunta ja seurakunta, Ylikiimingin kunta ja seurakunta 1978.
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993. Kari Alenius ja Joni Skiftesvik, Iin Röyttä. Laivoja ja ihmisiä. Metsähallitus 1996. Seppo Laurell, Suomen majakat. Nemo. Merenkulkulaitos 1999. Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009. https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/merivaylien-rakennusperinto.pdf (haettu 9.1.2019). |
||
kohteeseen sisältyy: luotsiasema; | ||
ympäristön nykyluonne: merialue; | ||
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||