 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Pori | Satakunta | |
Kraftmanin härkätalli ja navetta |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kraftmanin härkätalli ja navetta | ||
| Kuvaus | ||
| Kokemäenjoen varrelle professori Johan Kraftmanin Koiviston entisen kuninkaankartanon talouspihaan rakennuttamat navetta ja härkätalli ovat hyödyn aikakauden huomattavat rakennusmuistomerkit.
Karjarakennuksissa oli toteutettu aikakauden uudenaikaisimmat karjanhoidon periaatteita ja rakenteellisia ratkaisuja. Tiiviiseen ryhmään sijoitetut karjarakennukset on muurattu harmaakivestä. Päärakennusta ei Koivistolla ole, vaan se on yhteinen Harmaalinnan kanssa. Vanha kartanoalue on 1980- ja 1990-luvulla syntyneen pientaloasutuksen saartama ja osin hävittämä. Talouspihasta johtaa jalopuukujanne jokirantaan. |
||
| Historia | ||
| Porin triviaalikoulun rehtorina toiminut Johan Kraftman (1713-1791) oli maamme ensimmäisiä maatalousopin opettajia ja maatalouskirjailijoita. Käytännön maataloutta Kraftaman harjoitti ja kehitti 1744 hankkimallaan Koiviston ratsutilalla. Maatalouden kehittäminen näkyi mm. torppien perustamisena, Lattomeren suon kuivauksena, omenapuiden istuttamisena ja uusissa talousrakennuksissa.
Kraftman suunnitteli Koivistoon rakennetut kiviset härkätallit ja -navetat itse. Hän on kirjoittanut laajan selostuksen navettarakennuksen rakenteista ja toiminnallisista ratkaisuista ruotsalaiseen taloustieteen aikakauskirjaan 1784. Kustaa Vaasa perusti 1557 Ulvilaan Kokemäenjoen varrelle Koivisto nimiseen mäkeen kuninkaankartanon, joka sijaitsi vastapäätä Ulvilan keskiaikaista kaupunkia. Kaupunki ja kartano sijaitsivat tällöin merenlahden ja Kokemäenjoen yhtymäkohdassa. Kuninkaankartano läänitettiin mm. kuningatar Gunilla Bjelkelle, valtaneuvos Juho Kustaanpoika Kurjelle sekä Porin kreiville Kustaa Kaarlenpoika Hornille. 1681 latokartanon läänitys peruutettiin ja kartanosta muodostettiin Koivisto niminen ratsutila. 1744 omistajaksi tuli Johan Kraftman. Tila jaettiin 1910 kolmeen osaan, joista yksi on Harmaalinna. Rakennukset ovat Porin kaupungin omistuksessa. Talvella 1999 palanut, tuolloin juuri kunnostettu härkätalli on rakennettu uudelleen 2000. |
||
| Lisätietoa | ||
| Johan Kraftman, Ladugårds-Byggnaden på Koivisto Rusthåll. Hushållnings journal 1784. Stockholm.
Niilo J. Avellan, Entisen Ulvilan pitäjän maatilat. Satakunta. Kotiseutututkimuksia III. Porvoo 1914. Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto Sarja A: 177.1990. Toiveet ja todellisuus. Satakunnan rakennusperinnön hoito-projekti 1998-2000. Loppuraportti. Toim. Minna Linnala ja Liisa Nummelin. Satakunnan museon julkaisuja 13/2000. Markku Mattila, Kraftmanin Härkätalli: talousmies ja hänen kartanonsa. Sarka. Satakunnan museon vuosikirja 2000. Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005. Internetsivut: http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/402/ |
||
| kohteeseen sisältyy: navetta; puisto; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV