 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Kärkölä | Päijät-Häme | |
Huovilan puisto |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Huovilan puisto | ||
| Kuvaus | ||
| Huovilan puisto on ideaalin maisemapuiston ainutlaatuinen esimerkki Suomessa.
Vanhojen kyläkeskusten, maanteiden ja viljelymaisemien keskellä oleva Huovilan puisto on yli kolmen hehtaarin laajuinen englantilaistyylinen maisemapuutarha, joka sijaitsee korkean harjun ja matalamman kukkulan välisessä purolaaksossa. Puiston maisemallisen keskipisteen muodostavat neljä purosta padottua lampea. Mutkitteleva käytäväverkko kiertää vesiaiheita johtaen aukioilta levähdyspaikoille ja metsäisille vyöhykkeille. Huovilan 1900-luvun alussa suunnitellun uuden päärakennuksen graniittinen kivijalka muodostaa puistoon raunioromanttisen elementin. Puistoalueelle saavutaan peltojen halki 700 metriä pitkää "Lemmenkujaa" myöten. Kuja oli alkuaan reunustettu lehmuksilla ja 1900-luvun alussa lehmusrivien väliin istutetuilla siperianpihtakuusilla. Nykyinen puistokuja muodostuu vain pihtakuusista. Puiston rakennuttajan, insinööri Carl Constantin Collanin, ajalta ovat säilyneet Hiidenmäessä arkkitehtuuriltaan omaperäiset tallimiehen maja, tiilisauna ja karjakon rakennus. Niiden koillispuolella on Uusikartanon pihapiiri, jonka 1890-luvulta oleva päärakennus on insinööri Collinin suunnittelema. Alueella on myös uudisrakennuksia ja -rakenteita, kuten huvimajoja, siltoja, penkkejä ja suihkulähde, jotka ovat osittain rekonstruktioita. |
||
| Historia | ||
| Pariisissa insinööriksi opiskellut Carl Constantin Collin suunnitteli ja rakennutti 1890-luvulla perinnöksi saamansa Huovilan ratsutilaan kuuluvan, osittain luonnonvaraisen puistoalueen, johon kuului tekolampia ja istutuksia.
Huovilan ratsutilan (nyk. Uusikartano) päärakennus rakennettiin 1890-luvulla Collinin suunnitelmien pohjalta. Ratsastuspuistoksi tarkoitetun luonnonpuiston lisäksi Collinin suunnitelmiin kuuluivat 1900-luvun alkupuolella uuden talouskeskuksen ja päärakennuksen rakennuttaminen Hiidenmäelle. Päärakennuksen rakennustyöt päättyivät pian kivijalan valmistumisen jälkeen 1912. Hiidenmäen talousrakennuksista suuri navetta muutettiin huvilamaiseksi asuinrakennukseksi. Puiston rakentamisen jälkeen yli 2000 hehtaaria käsittäneen ratsutilan maat ja rakennukset myytiin vähä vähältä, jolloin jäljelle jäivät vain rappeutuvat huvila ja puisto. Huovilan puisto siirtyi 1953 Kärkölän kunnan omistukseen, jolloin huonokuntoinen huvila purettiin. Puisto restauroitiin 1990-luvulla ja vihittiin käyttöön kesällä 2001. |
||
| Lisätietoa | ||
| Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1946.
Taito Kanerva, Huovila ja Carl Constantin Collin. Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja. Lahti 1982. Ismo Häkkinen, Huovilan puisto Kärkölässä. Hortus fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001. Ruoff, Eeva, Tuoksujen puutarha. Helsinki 2002. Teija Ahola, Rakennusinventointi – Kärkölä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 91/2005. Hämeen ympäristökeskus, Kärkölän kunta 2005. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö, Päijät-Hämeen liitto 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: puisto; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Huovilaan johtava pihtakuusikuja halkoo peltomaisemaa. Johanna Forsius 2006. |
Huovilanpuistoon johtava Lemmenkuja. Johanna Forsius 2006. |
Huovilan puiston lampi taustanaan Hiidenmäki. Minna Pesu 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV