KARTSÖK |
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
Hausjärvi | Kanta-Häme | |
Lavinnon kylä |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lavinnon kylä |
Kuvaus | ||
Lavinto on tiivis rivikylä, jonka rakenne ja rakennuskanta ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin nykypäivään saakka.
Vanhan Hämeentien varrella sijaitsevan Lavinnon neljän kantatilan, Yli-Lemolan, Huttalan, Ali-Lemolan ja Yli-Mattilan talot sijaitsevat tiiviinä ryhmänä metsäisen mäen reunassa kylänraitin varrella. Kyläkeskuksen pohjoispuolella avautuu viljelymaisema. Talojen pihat, joita rajaavat talousrakennusten rivit, avautuvat raitille. Ylimmäksi loivaan rinteeseen sijoitetut päärakennukset on rakennettu tien suuntaisesti piha-alueen takalaidalle. Aitta- ja vajarakennusrivien kanssa ne muodostavat raitille avautuvat, kolmelta reunalta suljetut pihapiirit. Suurin osa karjasuojista on sijoitettu raitin laitaan tai sen toiselle puolelle. Ajalleen ominaista rakentamistapaa edustava, perinteisen asunsa hyvin säilyttänyt rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1800-luvulta. |
||
Historia | ||
Lavinnon kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Keskiajan lopulla Lavinnon kylässä oli neljä taloa, Ollila, Miekkala, Lemola ja Huttala. Kylä oli Hausjärven varakkaimpia.
Ollilan talo toimi nimismiestalona ja kestikievarina. Ollilasta lohkaistiin 1624 Mattila. Isonjaon yhteydessä kylään muodostettiin 1784 kolme uudistaloa; Syrjä, Lepomäki ja Sydänmäki. Lepomäki oli alkujaan ollut Miekkalan talon torppa. Kylä on monien Hausjärven vanhimpien kylien tapaan syntynyt Vanhan Hämeentien varteen. Tie muodosti aikanaan yhteyden Hämeenlinnan kautta pohjoiseen Ylä-Satakuntaan ja etelään Suomenlahden rannikolle. Kyläkeskuksen koillispuolelle rakentui 1800- ja 1900-luvun aikana itsellisasutuksen alue. |
||
Lisätietoa | ||
Oiva Keskitalo, Hausjärven historia. Hausjärven kunta ja seurakunta 1964.
Lasse Toivola ja Jukka Laitila, Hausjärveläistä rakennusperinnettä vuosisatojen takaa. Hausjärvi-seura. Riihimäki 1996. Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. Nina Könönen, Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien ympäristöselvitys, KUKUSE. Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 95/2005. |
||
kohteeseen sisältyy: kylä; pihapiiri; talonpoikaistalo; talousrakennus; | ||
ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||