KARTSÖK |
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
Hartola | Päijät-Häme | |
Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema |
Kuvaus | ||
Rautakaudelle ulottuva asutushistoria, Ruskealan ja Kirkkolan kyläasutus sekä laaja viljelymaisema järvikannaksella kuvastavat historiallisen asutuksen jatkuvuutta ja keskeistä sijaintia maisemassa.
Hartolan kirkonkylän pohjoispuolella, Rautaveden ja Jääsjärven välisellä kannaksella, valtatie 4:n molemmin puolin avautuva Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema on kirkonseudun ohella toinen Hartolan 1700-luvun laajoista viljelyaukeista. Ruskealan asuttuna säilyneen kylätontin pohjoispuolella olevat Kirkkolan ja Tollinmäen rusthollit sekä entinen kirkkoherranpappila on rakennettu viljelyaukealta nouseville kumpareille. Ruskealan kyläraitti peltoaukean eteläreunalla on jäänyt uudemman valtatien itäpuolelle. Vanhan kylätontin vaiheilla sijaitsevat Ruskealan ja Uusi-Ruskealan tilakeskukset perinteisine rakennuksineen. Kirkkolan rusthollin tilakeskus on rakennettu Rautaveteen rajautuvan pellon keskelle. Poikkeuksellisen pitkä koivukuja johtaa miespihaan, jonka itälaidassa on 1800-luvun alkupuolella valmistunut päärakennus. Pitkän yksikerroksisen rakennuksen julkisivujen detaljoinnissa on taitavia empirekauden koristeaiheita. Rakennus pienine päätykolmioineen on saanut selvästi vaikutteita Koskipään kartanon ulkoarkkitehtuurista - koristeaiheiden tekijä on sama kuin Koskipään kartanossa, Jacob Nygrén. Talouspihan puolella sijaitsee vanha väentupa. Hirsinen makasiini lienee päärakennuksen ikäinen. Päärakennuksen ympärillä on vanha puisto ja puutarha. Rautaveden rannassa sijaitseva Hartolan entinen kirkkoherranpappila ja sen puisto on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Uusklassismia edustavan päärakennukseen liittyy nikkarityylinen kuisti. Tollinmäen rustholli sijaitsee viljelyaukean itäreunassa, Tollinmäenharjulla. Puiston ympäröimä päärakennus on rakennettu mahdollisesti 1812. Pihapiirissä on savirakenteinen muonamiesten asuinrakennus ja vesitorni- ja pesutuparakennus 1920-luvulta. |
||
Historia | ||
Historiallisissa lähteissä Kirkkolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1443 ja Ruskealan kylä 1462. Alueelta tunnetaan myös rautakaudelta peräisin olevia uhrikiviä. Kirkkolassa on oletettavasti ollut Itä-Hämeen ensimmäinen kirkko. Uuden ajan alkupuolella Ruskealan ja Kirkkolan kylässä oli kahdeksan taloa.
Kirkkolan kylässä oli ruotsinvallan aikana useita ratsutiloja. Kirkkolan kartano kuului 1600-luvulta 1800-luvulle Tandefeltin suvulle. Isojako suoritettiin kylässä 1801, jonka jälkeen Rautaveden rannalle rakennettiin 1784 perustetun seurakunnan kirkkoherran pappila. Kirkkolan Tollinmäen ratsutila (ent. Fredriksgård) oli 1800-luvun alkupuolella Tandefelt -suvun hallussa. Kartanon sivurakennuksessa on toiminut Hartolan kunnansairaala vuosina 1922-1956, päärakennus oli ylilääkärin asuntona. |
||
Lisätietoa | ||
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973. Leena Sammallahti, Iittiläisiä puuseppiä SKS. 1986. Hartola. Hämeen kartanoinventointi. Lahden kaupunginmuseo 1999. Nina Könönen, Hartolan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien ympäristöselvitys, KUKUSE. Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 94/2005. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006. Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009. |
||
kohteeseen sisältyy: kartano; kylä; muinaisjäännös; pappila; talonpoikaistalo; | ||
ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||